No nyt on talviturkki heitetty pois. Uin ainakin kolme kertaa. Kaksi kertaa ilman saunaa. Ei mitään turhia kierroksia tosin, mutta kyllä vesi tuntui mukavalta, ainakin pinnasta. Lämmitin maalla saunan ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Pihatöitä riitti. Yritin ottaa rauhallisesti. Vein joitain kuivia oksia roskiin. Ei raatamista. Oli liian kaunista siihen. Aitan ja yläkerran tuuletusta. Ikkunat ja ovet auki. Verhot vain kepeästi hulmusivat vienossa tuulessa. Valoa ja lämpöä sylin täydeltä tupaan! Ja raikasta ilmaa! Käet kukkuivat kuin kilpaa. Västäräkki oli pihapiirissä. Istuskelin päivänvarjon alla ja nautin olostani. Se on luksusta. Olin ottanut tänään mukaan turhan vähän eväitä. Niitä kyllä kannattaa olla runsaasti mukana, sillä koskaan ei tiedä, kuinka kauan aikaa maalla menee. Tällaisella ilmalla nimittäin voi tuntea jopa flow-ilmiön - ajantaju ja paikka katoavat, kun puuhailee mieluisten asioiden kimpussa. Ripustin jo hyttysverhonkin oviaukkoon. Tosin yhtään hyttystä ei vielä ollut liikkeellä. Tasetteja ja narsisseja toin kotiin tuliaisina. Tietysti tsekkasin alppiruusujen nupputilanteen. Yhden valkoisen rhododenronin nuput olivat jo aukeamaisillaan. Pihapiirin kielot eivät olleet vielä kukassa. Rentukat, valkovuokot ja isotuomipihlaja kylläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti