perunaa ja kapriksia

Viime sunnuntain juhlamenu. Oli vieraita.

Alkupaloina suolakeksejä (Kantolan Valitut), joiden päälle sivelin tuliaiseksi saamaani Rochambeaun Tarama- levitettä (aux oefs de cabillaud - se on turskaa - englanniksi cod). Ja mitä juotavaksi? Tällä kertaa suoraan Pariisista Champagne Gruet. Brut (kuivaa). Kohtuullisen hintaista, nurkkakaupasta ostettua.

Sitten olin valmistanut perunasalaatin. No niin, ostin kaksi keskikokoista perunaa jokaista syöjää kohti. Pidän Siiklistä. Perunalajikkeen valinta on tärkeää, siis se, että ne eivät hajoaisi keitettäessä. Kuorin perunat ja keitin ne höyrykattilassa. Aina höyrykattiassa, jos vain mahdollista! En antanut niiden kypsyä liikaa. Siinä Alessin Mr Chin, se taimeri, auttoi. Lohkoin perunat kuumina. Lisäsin heti hyvää öljyä ja pilkoin tuoretta kevätsipulia sekaan. Laitoin lopuksi pienen lasipurkillisen kapriksia joukkoon. (Voit laittaa niitä vähemmänkin, jos ne tuntuvat esimerkiksi liian suolaisilta). Ja sitten pippuria myllystä. Lopuksi hento sekoitus kauhalla, jotta perunat eivät muussaantuisi. En laittanut suolaa, koska kaprikset ovat suolaisia. Kevätsipuli ja kaprikset antavat pikantin mauan ja piristävät ulkonäköäkin. Mitä muuta? Raikas, vihreä salaatti ja tutulta välittäjältä hankittua kylmäsavulohta ohuen ohuina siivuina. Juomana suosittelisin Sanserre- viiniä, jos sitä löydät. Aika kallista Suomessa. Olen tuonut sitä Ranskasta. Mutta, mikä tahansa hyvä valkoviini käy ja tietysti aina paljon "sivuvettä". Mövenpickin shampanjasorbettia jälkiruokana. Katso aikaisempi blogini 18. 5. Sitten kahvia avec. Ja vähän jotain makeaa.

PS. Valmistan silloin tällöin kaprisperunoita. Ne ovat hyviä kylmänäkin, mutta mielestäni parempia lämpiminä. Hyviä makunautintoja!