Hei,
nyt kiinnostavasta lukukokemuksestani. Tällä kertaa se on Herman Lindqvistin Madame de Pompadour Äly, kauneus, valta. Päivi Kivelä on sen suomentanut. Kirja kertoo Ludvig XV:sta rakastajattaresta, jolla historioitsija Danielle Gallet-Guernen mukaan oli suurempi vaikutus Ranskan kulttuuriin kuin kenelläkään muulla naisella Medici- sukuisten kuningattarien Katariinan ja Marian jälkeen. Kirjaa lukiessani seuraan Pariisin karttaa, miten katujen nimet ovat muuttuneet sitten Ludvig XV:n aikojen.
Madame oli erityisesti kulttuurimesenaatti. Hän tuki esimerkiksi Voltairea ja Diderot'ta, joka kirjoitti Ensyklopediaan (tietosanakirjaan) yli 5000 artikkelia. Taiteilija Boucher'n maalauksessa (alla) tulee esiin Madame de Pompadourin tärkeimmät kiinnostuksen kohteet: taide, musiikki, kirjallisuus ja luonnontieteet. Maalaus on Louvressa. Kummastakin kuvasta huokuu hänen halunsa esiintyä kauniina naisena, jolla on hyvä maku, sivistystä ja kulttuuriharrastuksia. Ylempänä olevassa, La Tourin maalaamassa muotokuvassa, joka myös on Louvressa, silkkileningin helman alta pilkistävissä kengissä on pompadourkorko!
Madame de Pompadour pelasti monia joutumasta Bastiljiin ja auttoi toisia Ranskan Akatemian jäseniksi. Hän on jättänyt nimensä Ranskan historiaan, esimerkiksi Sotilasakatemia, Élysée- palatsi, Place de la Concorde ja Panthéon. Näihin paikkoihin hänen nimensä liittyy joko innoittajana, omistajana tai tilaajana.
Kirjassa Versailles'n, Fontainebleu'n, Blois'n, Chambord'n- linnat kytkeytyvät mielenkiintoisesti 1700-lukuun. Olen käynyt Versailles'ssa muutaman kerran, edellisen kerran sen kunnostamisen jälkeen 2000-luvulla. Peilisali suorastaan häkellytti loistollaan. Kuvassa oleva tyyny on linnan myymälästä. Joitakin vuosia sitten olin Loiren- laakson linnakierroksella, johon kuuluivat Amboise, italialaisin, vuonna 1515 rakennettu linna, Blois, Chambord, Frans I:n rakennuttama, Versailles'n jälkeen Ranskan toiseksi suurin linna ja erityisen kiinnostava Chenonceaun- linna, josta ulottuu silta Cher- joen yli. Oli hienoa kävellä joen toiselle puolelle ja ihailla linnaa sieltä. Ensimmäisen maailmansodan aikana sillalla oleva galleria toimi sotasairaalana. Jokainen linna oli omanlaisensa. Esimerkiksi Chenonceaun puutarhassa oli upea taidenäyttely, eläinaiheisia veistoksia.
Kirjassa Versailles'n, Fontainebleu'n, Blois'n, Chambord'n- linnat kytkeytyvät mielenkiintoisesti 1700-lukuun. Olen käynyt Versailles'ssa muutaman kerran, edellisen kerran sen kunnostamisen jälkeen 2000-luvulla. Peilisali suorastaan häkellytti loistollaan. Kuvassa oleva tyyny on linnan myymälästä. Joitakin vuosia sitten olin Loiren- laakson linnakierroksella, johon kuuluivat Amboise, italialaisin, vuonna 1515 rakennettu linna, Blois, Chambord, Frans I:n rakennuttama, Versailles'n jälkeen Ranskan toiseksi suurin linna ja erityisen kiinnostava Chenonceaun- linna, josta ulottuu silta Cher- joen yli. Oli hienoa kävellä joen toiselle puolelle ja ihailla linnaa sieltä. Ensimmäisen maailmansodan aikana sillalla oleva galleria toimi sotasairaalana. Jokainen linna oli omanlaisensa. Esimerkiksi Chenonceaun puutarhassa oli upea taidenäyttely, eläinaiheisia veistoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti