sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

kasvit











Huomenta! Kaunista päivää odotellessa.


Olin lauantaina muutaman tunnin Tukholmassa. Kiertelin Östermalmstorgetilla, taidenäyttelyissä, Gunilla Ponténin putiikissa, join capuccinon NK:ssa (Nordiska Kompaniet). Aurinko paistoi, kadut näyttivät siisteiltä. Puistot viheriöivät, orastavaa kevätkukkien loistoa näkyi jo. Kävelin keskustasta Silja Serenadin terminaaliin. Vähin mitä satoin tehdä kuntoni suhteen!

Pääteemana tänään kasvit, jotka olen saanut lahjaksi. Ensin pasuunakukka. Muutama vuosi sitten sain pienen pasuunakukan ystävältä. Se on kukkinut pari kertaa. Ne viisi kuusi kukkaa ovat olleet odotettuja, ja ne ovat todella palkinneet kasvattajansa. Ei niitä montaa tarvitakaan, kun kasvi erottuu näyttävyydellään. No, onhan tässä tietysti eroa kukinnakin suhteen emokasvin kanssa. Nimittäin se pasuunakukka, josta poikasen sain, avasi emäntänsä laskujen mukaan toista sataa kukkaa. Näin sen kukassa viime kesänä, ja uskomaton näkyhän se oli. Ulkona tallin kuistin alla. Ehkä kasvupaikka ja -ympäristö kertovat jo jotain kukinnasta. Tietysti myös taitavasta viherpeukalosta, jonka hoidossa kasvi on. Kiitos lahjasta! Talven aikana pasuunakukka tarvitsee säännöllistä kastelua, muuten se pudottaa lehtensä. Siis talvehtiminen on myös avainkysymys kasvattajalleen.

Olen nähnyt pasuunakukkia täydessä loistossa Riiassa, ravintolan kuistin vieressä, eräänlaisena asiakkaan yksityisyyden suojana. Ja vielä mahtavampana Mallorcalla, kun menin pienellä erikoisjunalla meren rannalle, Sólleriin. Pääteasemalla pasuunakukat olivat täydessä loistossa, isoja kuin puut. Ehkä lajikin oli eri.


Sitten vähän pienestä nukkumatista. En ole sitä ennen kokeillut. Nyt on muutama taimi ruukussa. Entinen orkidearuukku, jossa nukkumattien kaverina on punasipuli. Nukkumatista tulee ensin mieleen Pikkukakkonen. No, kasvi sulkee lehtensä illalla. Lehdet ovat apilanlehtien näköisiä ja kauniinvärisiä. Suihkuttelen taimia jatkuvasti. Katsotaan, mitä niistä tulee! Ja miltä täysikasvuinen nukkumatti näyttää? No, eipähätää. Taimien antaja lähetti pari kuvaa. Yllä päivään herännyt nukkumatti, alempana, vihreässä ruukussa, uniin ja unelmiin vaipunut kasvi. Kiitos lähettäjälle! Seuraan omieni varttumista.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti