Kotimatkalla ihailimme La France profonde'n (syvän Ranskan) valtavia viljapeltoja, niitä tuntui riittävän melkein silmänkantamattomiin. Kyllä croisantteihin ja patonkeihin riittää viljaa. Söimme eväitä peltojen keskellä. Ja jatkoimme matkaamme. Ei mihinkä tahansa paikkaan vaan Vernonin luona olevaan Giverny'n, taiteilija Claude Monet'n kotimuseoon, puutarhaan ja lummelammikkoon tutustumaan. Tämä oli meille molemmille toinen kerta.
Muistin keltaisen ruokasalin, japanilaiset taulut ja ateljeen ennestään sekä ateljeen korihuonekalut ja valtaisan, valoa tulvivan ikkunan.
Olen nähnyt hänen maalaamansa lummetaulut L'Orangerie'n museossa Pariisissa ja joitakin muita töitä esimerkiksi Gare d'Orsay'n museossa. Viime jouluna en onnistunut pääsemään Monet'n näyttelyä katsomaan Grand Palais'ssa, koska en ollut tilannut lippua etukäteen. Tämä kotimuseovierailu oli hieno!
Viereisessä rakennuksessa oleva myymälä tuntui kyllä rahastavan kaikella mahdollisella Monet'n liittyvällä!
Joimme hedelmäshotit ja jaoimme tarte tatin 'in. Olimme valmiita jatkamaan kohti Pariisia suloisessa ilta-auringossa, mutta ystäväni oli luvannut sukulaiselleen katsastaa läheisen Vernon- kaupungin. Ajelimme siellä ristiin rastiin. Sitten kohti moottoritietä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti