Agnes-ruusu ja ritariperhonen

Juhannus on mennyt, mutta kesä jäi! Unkarin sireenit kukkivat. Ja uutterasti ravintoa keräävä ritariperhonen piiritti kesäpaikan pöydällä maljakossa olevia sireenin oksia ja sitten pyrähti itse pensaaseen. Oli kiinnostavaa seurata sitä uusien perunoiden, erilaisten sillien, sienisalaatin ja juuri järvestä pyydettyjen muikkujen ääreltä.

Ja sitten Rosa rugosa-perheen kurttulehtiruusu, tällä hetkellä kesäpaikkamme ainoan keltaisen ruusun, Agneksen kukka. Turusta aikoinaan ostettu pensas kukkii. Voinkeltaiset kukat, kaunotar!

Aikaisemmin pihassani oli myös kaksi muuta keltaista ruusua: Persiankeltaruusu (Persian yellow), kurttulehtiruusu sekin ja Kapusiiniruusu (Rosa foetida 'Bicolor'), jonka terälehtien sisäpuoli on loistavan oranssinpunainen ja ulkopuoli kullakeltainen, mutta nyt vain Agnes.

ruusuja..

Juhannukseen ruusuja kristallimaljassa, nopeasti leviäviä, mutta upeasti kukkivia hansoja ja poppiuksia. Romanttisessa kynttilälyhdystä pilkistää niin ikään ruusu. Pöytäliina on viime vuoden alennusmyynnistä ostamani, Kristina Isolan Marimekolle vuonna 2000 suunnittelema malli, joka on nimeltään Onnellinen.

Ostin eilen kaksi superromanttista, ranskalaista onnittelukorttia tuleville vihkipareille. Tallaisia kortteja en ole nähnyt muualla kuin nyt Vitikkalan kartanossa, Jämsässä, Keski-Suomessa. Toisessa on morsian kauniissa pitsipuvussa. Toisessa ranskalaiselta Paul Verlainelta lainaus: "Jos minä olen onnellinen, sinä olet onnellisempi ja kun sinut näen onnellisena, minä olen onnellisempi". Menneen ajan muistoja tämän päivän nuorille, jotka ovat päättäneet virallistaa suhteensa.

Onnellista ja romanttista juhannusta blogini seuraajille!

Juhannuksen aatonaaton tunnelmaa

Tässä tunnelmakuvia näin aatonaatton kevyistä tarjoamisista. Pari vierasta on tulossa piipahtamaan. Näillä virittäydytään juhannuksen tunnelmaan. On satanut yhtämittaisesti muutaman tunnin. Maalla liedessä palaa kuivat koivuklapit. Juhannuksena! Ei taida olla ensimmäiunen kerta, kun ollaan tupasilla sateelta turvassa. Mutta tunnelmahan on sisällämme!


Hyvää juhannusta!

Swarovskia hiuspannassa

Löysin uuden liikkeen Marais'sta. Siellähän niitä riittää. Taiteilija suunnittelee hiuskoruja: pantoja, solkia ja kampoja. Kauniita ja yksilöllisiä. Kaikissa jossain muodossa Swarovskin timantteja. Kuvassa esimerkki pannasta. Eikä tällaista tuliaista pakata mihin tahansa kääreeseen.

Pariisin tuliainen: H & M:n t-paita

Sain Pariisin tuliaisena tyttäreltäni H & M:n t-paidan, kivat hörhelöhihat. Niissä sen juju. Jujujahan aina tarvitaan! Made in Cambodia. Se sopii mainiosti aikaisemmin Pariisista, Carollilta, ostamaani silkkihameeseen. Mustia kaulaketjuja kaulaan ja renkaat ranteeseen. Ja mustat sandaalit jalkaan. Tosin välillä piti siirtyä vähän peittävämpiin vaatteisiin. Oli niin viileätä.

Ladies' summer lunch

Yläkuvassa kesäpaikkani valkoisia sireenejä tosikorkeina ja tosikorkeassa maljakossa. Niitä tarvittiin lounaskattaukseen, kun minulle tuli vieraita. Vieressä Pariisin Habitat- liikkeestä lahjaksi saamani Ananas-tuikkukuppi. En ole siinä vielä polttanut tuikkua, vaikka illat ovat olleet pilvisiä ja sateisia. No, aika koittaa tuikun polttamiselle.

Sitten juhlista, joissa olin vieraana. Anoppini kesäkauden avajaiset, joissa tyttäreni kokkasi.

Noin 100 vuotta vanhassa kristallikulhossa on led- valot, hempeänväriset kukat. Nekin lahja Pariisista anopilleni, jonka alkupalakattauksesta kuvat ovat. Tyttäreni valmisti ruoat näihin juhliin. Herkullisia olivat: poroa ja ruohosipulia, valkohomejuustoa ja basilikaa sekä Parman kinkkua ja artisokan sydämiä. Tässä vain alkupalat. Juomana oli hyvää ja, itselleni aivan uutta, cavaa, Segura viudas lavit, brut, noin 13 euroa. Nimi on ehkä oikein! Pöytäkoristekimpun keräsimme maalta, rodoja ja kuunliljanlehtiä. Ladies' lunch oli hauska, 10 hengen, iltapäivähetki. Kevyet ruoat ja kesäinen meininki.

Seattle latte

Hellejuomana Sokokselta ostettu Starbucksin Seattle latte. Starbucks avasi ensimmäisen liikkeensä juuri Seattlessä vuonna 1971. Yhtenä päivänä kahvia jaettiin ilmaiseksi jalankulkijoille kotikaupunkini keskustan kävelykadulla. Maistoin sitä silloin ja kuulin, että sitä saa jatkossa Sokokselta. Eilen ostin sitä kotiin. Oli raikasta ja maistui hyvältä. Kahvi on valmistettu Reilun kaupan sertifioidusta arabica-kahvista. Tanskalainen Arla on valmistaja. Hyvä alku.

Yläkuvassa vierasvarani tänään haettuna!

Muistan ensimmäisen kerran maistaneeni Starbucks-kahvia, Frappuccinoa, Greenwich Villagessa, New Yorkissa, vuonna 2007. Se maistui helteellä sielläkin. Sen jälkeen olen istunut useissa Pariisin ja Barcelonan Starbucks- kuppiloissa. Ne pyrkivät luomaan olohuonemaisen tunnelman sohvineen ja mukavine nojatuolineen. Niihin tullaan viipyilemään. Olin ilahtunut, että tätä kahvia saa myös Suomesta. Variaatioita löytyy karamellista suklaaseen, ainakin meidän Sokoksellamme. Pariisissa olen myös juonut Chai lattea. Ostin sitä kotiinkin.

Serengetistä

Glorian kodin kesäkuun numerossa oli kiinnostava artikkeli pariskunnasta, joilla on hotelli Tansaniassa. Hotellin luotsaamisen lisäksi pariskunta vetää myös Momella- säätiötä, joka kehittää paikallisten elinoloja ja suojaa lähiseudun luontoa. Hotellin tontti ulottuu Arushan luonnonpuistoon Tansaniassa. Sen ikkunasta avautuu näköala niitylle, jossa kirahvit, seeprat, puhvelit ja villisiat laiduntavat. Alue on Afrikan kauneinta savannia.

Vuonna 2003 olin viikon työmatkalla Johannesburgin yliopistossa. Vietin pari yötä Arushassa, josta läksin safarille Serengetin luonnonpuistoon toiseksi viikoksi. Matka oli ikimuistoinen kokemus Ngorongoron kraatereineen, villieläinlaumoineen ja upeine auringonlaskuineen.

arpajaisonnea

Nyt taas, siis toisen kerran tänä vuonna, onni suosi arpajaisissa. Edelliset palkinnot, Sun Silk- tuotteet, ovat kovassa käytössä.

Ja helteet sen kun jatkuvat, muttei hätää. Voin huoletta kuljettaa ruokia ja juomia, sillä voitin kylmälaukun eilen. Siinä kaksi osaa, ylimmäiseen voi laittaa jotain litteää ja alimmaiseen tavanomaiset eväät. Pirteän vihreä ja valkopilkkuinen laukku. Kuvassa olevat servetit, Ambiente, Luxury paper products (luksustuotteita), olivat sisällä, aivan kuten italialaiset, värikkäät kertakäyttömukit, joihin voi kirjoittaa juojan nimen. Lahjaan kuului myös tölkki olutta. Illan viiletessä aion sen juoda. Ja mikä parasta, Lapuan kankureitten Mustikka- niminen puuvillapyyhekin oli mukana. Merkki on kuuluisa hyvästä laadustaan. Olen heidän tuotteitaan vienyt tuliaisina ulkomaille. 100- prosenttista puuvillaa!

Jokohan voin luopua siitä ajatuksesta, ettei arpaonni minua suosi? Tämä voitto suorastaan innostaa osallistumaan uusiin haasteisiin.

Parsa combo

Nyt löytämäni resepti kesäkuun Gloriasta. Olen parsan ystävä, ehdottomasti vihreän parsan. Aion kokeilla tätä ohjetta. Ei tunnu turhan monimutkaiselta.

Tarvitset:

nipun parsaa, 4 kananmunaa, sieniä, 8 siivua parmankinkkua tai kylmäsavulohta. Keittämiseen 1 1/2 litraa vettä, 1 rkl suolaa ja 3-4 rkl etikkaa.

Ohje:

Pilko sienet ja ruskista pannulla. Kääri sienet folioon ja pidä ne lämpiminä uunissa. Kuori parsa ja leikkaa kannat. Kuumenna suolallla maustettu vesi kiehuvaksi ja kypsennä parsoja noin 7 minuuttia. Kiedo ne sitten lämpimän keittiöpyyhkeen sisään. Lisää parsan keitinveteen etikka ja kuumenna vesi kiehuvaksi. Riko kananmunat varovasti yksi kerrallaan kahvikuppiin. Tyttäreni sanoi, että tee pyörrettä veteen vaikka haarukalla ja lisää siihen kananmunat! Keitä munia 4-5 minuuttia. Tarjoa parsat uppomunan, sienien ja parmankinkun kanssa. Hyvää valkoviiniä kaveriksi!

Espressoa Korento-mukista

Iittalan Korento- sarjasta tänään. Näin kesäkuun Gloriasta, että yllä olevan kuvan tuotteet ovat arpajaisvoittona. Nyt, kun voitin Sun Silk- tuotteita, ajattelin, että arpajaisonneni jatkuu. Katsotaan. Korento- sarjan mukit, lautaset ja kulhot olivat näyttävästi esillä Espan Iittala- myymälässä. Sarja on Klaus Haapaniemen suunnittelema. Tuntuu, että hän on jälleen onnistunut luomaan kaunista ja omaperäistä, kuten hänen Taika- sarjansakin osoitti. Olen sitä ostanut tuliaisiksi aikaisemmin. Korento- sarjan astioissa ovat sudenkorennot kukkien keskellä. Nyt tätä uutta sarjaa tarjottiin -20%:n alennuksella. Ostin kaksi mukia ja kulhoa. Vien astiat -ehkä täydennän ostoksiani vielä kahdella lautasella - häälahjaksi Ranskaan elokuussa. Mutta, jos onni suosii, saan yhden setin voittona. Turkoosin Teema-lautasen yhdistäminen Korento- mukiin ja kulhoon näyttää tosi hyvältä silmään.

Tuli aiheeseen sopiva kassikin mukaan. Kuvassa mukien vieressä espressotäydennystä Pariisista, Finezzo lungoa, jasmiinia hiukan, vahvuus 3. Sitä juon vaahdotetun rasvattoman maidon kanssa 1-2 annosta päivässä.

Pariisin ostokset

No, sitten vähän hankinnoistani. Ylhäällä tuliaisia: Fauchonin suklaata, kuuluisa laadustaan, servettejä ja patalappuja Le Marquanterre- luonnonpuiston myymälästä Suomeen. Teetä rue de Rivolilta, Pariisista, englantilaisesta kirjakauppaketjusta, sieltä yläkerrasta.

Hankin itselleni La Perlan rintaliivit, 35 euroa! Tyttärelläni oli kutsu myymälään! Tarvisin uuden lompakon. Ja nyt löytyi käytännöllinen ja nuorekas Miss X-lompakko. Tyyli muistuttaa 60-lukua. Entinen Longchamp- lompakkoni hajosi. Ostin myös Roger Vivierin sandaalit. Edessä RV- solki, tällä kertaa mustaa nahkaa.

Ohuenohut silkkihame löytyi Bastillen aukiolla olevilta markkinoilta. Se käy hyvin yhteen entisen vihreän silkkipukuni topin ja samasta kankaasta tehdyn pussukan kanssa. Kengät ovat vanha hankinta, Pariisista nekin. Platformit, korokepohjat.

Viimeisenä päivänä Pariisissa tyttäreni tilasi minulle ajan hänen työpaikkansa vieressä olevaan Lancômen kauneussalonkiin. Huh! Otin jalkahoidon. Yli tunti hemmottelua. Ei kovin kallis. Ihanaa tuoremehua tarjolla. Lancôme, numero 40, kynsilakka. Ei paha, mielestäni. En ole käyttänyt tätä merkkiä aikoihin. Olen pysytellyt Chanelissa. Hoidon jälkeen en voinut käyttää uusia RV- sandaalejani enkä umpinaisia kenkiäni, joten tulin Suomeen RV:n kolme vuotta sitten myyntiin tulleissa sandaaleissa. Keltaiset pohjat ja mustaa lakeria, kuin suomuja pinnassa. Ilmavat ja hyvät jalkaan. Hoidot ovat tervetulleita matkalla. Muistan manikyyrin New Yorkissa muutama vuosi sitten ja jadekivihoidon Clichy'ssä, Pariisissa, kaksi vuotta sitten (7.50 euroa). On hyvä antaa aikaa itselleen.

kahdestoista päivä

Lukijani,

vielä pari päivää Ranskan matkan kuvia ja juttuja. Nyt siis jo Pariisissa onnistuneen viikon jälkeen meren tuntumassa. Aivan ihanteelllinen paikka se Lanchères, hiljaista, ainakin näin toukokuun puolella ja mahtava alue lähellä, Somme-joen lahdella, Le Marquanterren-luonnonpuisto villine orkideoineen ja lintuineen. Oppaan hyvä, jaloilla seisova kiikari oli oivallinen vehje yksityiskohtien näkemiselle, esimerkiksi kuinka haikaraemo tankkasi itseensä vettä ja sitten lensi juottamaan poikasiaan pesässä.
Toiseksi viimeisenä päivänä Pariisissa söimme aamiaisen ystäväni puutarhassa. Joimme kahvia, tuoreet croissantit ja puolitimme matkalta ostamamme le rabotte-nimisen pullan, jossa on siivutettu omena ja vadelmahilloa sisällä. Ystäväni kissat häärivät vieressämme. Hänellä on onnea asua kissojensa kanssa tällaisen keitaan äärellä. Hän maksaa osan pihan kukista itse, osa tulee taloyhtiön puolesta Avenue de Charles de Gaullen varrella olevasta Hérmès'n kukkakaupasta, Pont de Nueilly'n metroaseman toiselta puolelta. Tämä pariisitar on tarkka väreistä, nimittäin puutarhapöytä, tuolit ja pöytäliina ovat vert anis (ehdottomasti aniksen vihreitä)! Blogissani on myös kuva naapurin puutarhapöydästä ja suljestuista ikkunaluukuista. Siellä asuu pariskunnan kissa, joka ei tule toimeen ystäväni harmaan, 13-vuotta vanhan kissan kanssa. Tappelu seuraa. On siis vuoroteltava puuutarhassa. Vähän työläältä tuntui! Mutta minullahan ei ole kissaa. En ehkä ymmärrä kissaihmisten huolia.

Ennen kuin lähdin metrolla liikkeelle, kävimme Boulognen metsässä järven rannalla olevassa kahvilassa pikkunoisetilla. Paikka on pari minuuttia ystäväni kodista.

Sitten otin metron (linja 1) sen pääteasemalle Château de Vincennes'n asti. Kuljin linnan pihan poikki, pistäydyin sen kirjakaupassa ja menin Vincennes'n puistoon pienine eväineni. Siellä oli mahdollisuus katsella erilaisia kasveja, tutkia niiden ranskalaisia ja latinalaisia nimiä, tuoksupuutarha, perhospuisto, isoja auringolta suojaavia puita. Paljon piknikille tulevia lapsiperheitä, hölkkääjiä... Olin ensimmäsitä kertaa tässä puistossa. Yhdessä ohjelmassaan Jaakko Selin kierteli täällä. Se innosti minuakin menemään puistoon.

Lounastapaaminen oli sovittu tyttäreni kanssa Bastillen aukiolle. Sitä ennen pujahdin pienelle kadulle, Cour Damoye, Place de la Bastille, katsomaan ystäväni ateljeen, jonka nimi on Grande Monde (Affices contemporaines. Restauration de papiers). Hän korjaa esimerkiksi julisteita ja työskentelee ateljeessaan vain muutamana päivänä viikossa. Ja mikä ihmeellisintä, kun tulin kotiin, minua odotti hänen kirjeensä. En ollut häntä nähnyt pariin vuoteen!

Tyttäreni kanssa kiertelimme ensin torilla, joka on bd Beaumarchais'n suuntainen, mutten tiedä sen nimeä, ehkä rue Amelot. Ostin ihanan kevyen intialaisen silkkihameen, jonka saa myös mekoksi. Se päällä liihottelen kotona. Söimme lounaan Bastillen aukiolla olevassa Hippopotamus- ravintolassa. Oli Mother's Day (29.5.) Ranskassa. Bastillen aukiolla oli tällä kertaa mielenosoitus Espanjan hallituksen säästötoimia vastaan. Joimme helteessä Strawberry Margaritat äitienpäivän kunniaksi. Otin ison salaatin, tyttäreni burgerin. Liha kuuluisaa charolet-karjaa. Hyvänkokoinen pichet de vin rouge, viinikannullinen, ehkä siinä oli 36 cl, joka jaettiin. Ja espressot lopuksi.

Sitten Vosges-puistoon, Place des Vosges. Halusimme nähdä Viktor Hugon kotimuseon. Ja se onnistui. Se on puiston kulmassa. Ei pääsymaksua museoon! Olen muuten samaa mieltä Rosa Meriläisen kanssa siitä, että museoiden pitäisi olla ilmaisia. Hän kirjoitti asiasta HS:ssa, tänään 2.6.2011. Viktor Hugon museo on kolmannessa kerroksessa. Siellä on huonekaluja, tauluja, paljon hänen tekstejään vitriineissä ja menneen ajan tuntu. Näin hänen romaaniinsa, Kurjat, perustuvan musikaalin Sydneyssä muutama vuosi sitten. Itkin teatterin yläparvella sitä katsoessani.

Alue on Marais'ta. Pujahtelimme Ted Bakerillä ja muissa kaupoissa. Kaikki kaupat olivat auki sunnuntaina! Rue Vieille du Temple söimme jugurtit mangon ja mansikoiden kanssa, niissä 0% rasvaa, huomaa muuten jugurtit, ei jäätelöä. Liike oli MyMilk. Jonoa riitti. Samanlaista liikekonseptia kannatimme rue de Buci'n tuntumassa, 6. alueelle, joulun aikaan.

Sitten olin valmis ottamaan metron, linjan 1, Pont de Neuilly'n ystäväni luokse. Sen päätepiste on seuraava asema, La Défense. Tämä metrolinja on siisti.

Ihana, aurinkoinen sunnuntaipäivä Pariisissa.

Seuraavalla kerralla on ehkä mahdollisuus käydä Marmottan- museossa katsomassa jälleen Claude Monet'n töitä ja nähdä Samaritaine- tavaratalon perustajan Cognacq Jay'n taidekokoelma hänen museossaan. Toivoisin myös näkeväni lääkäri-taiteilijaystävääni, jonka ateljeen ulkopuolella kävin Bastillessa. Hänen kanssan on ollut tarkoitus käydä Alvar Aallon suunnittelemassa Maison Carré'ssa Pariisin ulkopuolella. Aina riittää kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa. Sitä paitsi elokuussa on ystäväperheen tyttären häät Pariisin tuntumassa!