vanhoja löytöjä

Yläkuvassa aitassa käytettyä puupanelointia.

Satuaiheinen kipsitaulu aitan sisältä. Mökki yllä.

Aitta on lautarakenteinen. Alunperin oli kaksi erillistä aittaa, jotka myöhemmin yhdistettiin yhdeksi tilaksi. Sen sisustuksessa on kokeiltu eri puulajeja, kuten haapaa, koivua, mäntyä ja pihlajaa.

Rakennuksen takaosassa on vielä toinen, vähän pienempi aitta.

Vanhat esineet ovat osa sisustusta. Pesukaappi eli arkisesti 'komuuti' (itse lisäisin siihen vielä yhden teen) on vanhain tavaroiden liikkeestä. Sen päällä on öljylamppu ja Kangasalan Pajutilalta ostamani kori.

Satuaiheinen kipsitaulu on kirpputorilöytö, ja siinä se on aitan seinällä tuomassa tilaan oman tunnelmansa.

Osa verhoista on ostettu sisustusliikkeistä. Osa puolestaan on perittyjä, vanhoin käsityömenetelmin kirjailtuja kankaita. Lisään kuvia jatkossa.

vähän romantiikkaa

Pieni romanttinen välähdys sisustukseen. Aloitetaan kuitenkin puutarhasta. Hempeä, vaaleanpunainen harmaa malvikki se siinä kukassa. Monivuotinen, vaatimaton, mutta oman värinsä tuova. Ennen vanhaan sitä on maalla kutsuttu 'tokruusuksi', tietysti virheellisesti salkoruusun mukaan. Upeita salkoruusuja olen nähnyt esimerkiksi Englannissa, rivitalojen etu- ja takapihoilla sekä hautausmailla, kirkkojen pihoissa.

Keskimmäisessä kuvassa Brysselin pitseillä Pariisin ystävän lähettämä Marquise de Sévignén suklaarasia. Rasioita on kertynyt. Jotkut suklaan tuottajista ovat Ranskan kuninkaallisia hovihankkijoita, kuten Dalloyau, Ludvig XVI:n hovihankkija. Suklaarasioista kirjoitan blogiini oman jutun. Sen verran paljon niitä on taloudessani!

Sitten pari tyynyä. Takimmaisen materiaali on Guineasta, Länsi-Afrikasta, ekologisesti tuotettua puuvillaa. Käsityönä värjättyä ja kudottua. Guineassa valmistettuja kankaita ja saviruukkuja saa Ranskan lisäksi kahdesta paikasta Suomessa, Artekista ja Les Tissus Colbert- liikkeestä Kapteeninkadulta. Molemmat liikkeet ovat Helsingissä. Katso myös elokuun/2010 Ellessä ollut pieni artikkeli http://www.tensira.com/. Edessä olevan tyynyn pitsipäällisen olen ostanut Brysselistä, Belgiasta. 'Hansan' oksia (yltiö)romanttisessa lyhdyssä. Koko setti vanhan mankelin päällä. Siinä tunnelmaa ja kontrastia tarpeeksi!

vähän punaista

Pöydällä Wärtsilän punainen pata, jolla on valmistettu ruokaa, kun on ollut vieraita. Tällä kertaa lahjaksi saamaani kesäkurpitsaa vuorossa. Huikeanväriset punasipulit valmiina menossa pataan.

Alkupaloina luomuoliiveja. Tosi maukkaita. Retiisejä myös. Rengas on Ranskasta, kuten pöytäliina, patakinnas ja -patalappukin. Pistaasit odottavat pääsyä intialaiseen jälkiruokaan, shrikandiin, johon sain reseptin Anna ja Fanny Bergenströmin keittokirjasta Rakkautta, oliiveja ja tinjamia. Olen selaillut kolmea heidän keittokirjaansa. Kaksi muuta ovat Talvitunnelmia ja Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla. Ovat kiinnostavia. Kauniita ja tunnelmallisia kuvia riittää.

Shrikandin resepti on seuraava:

4 dl paksua jugurttia tai 1 l mietoa maustamatonta jugurttia

1 dl hienonnettuja pistaasipähkinöitä

2-3 tl kardemummansiemeniä

1 1/2 dl siivilöityä tomusokeria

Anna jugurtin valua kahvinsuodattimen läpi noin 1 1/2 tuntia. Hienonna pähkinät ja kardemumma melko karkeiksi morttelissa. Sekoita jugurttiin siivilöity tomusokeri, melkein kaikki kardemumma ja suurin osa pistaasipähkinöistä. Jaa jälkiruoka pieniin tarjoiluastioihin. Ripottele päälle kardemummaa ja pähkinöitä. Tarjoile jääkaappikylmänä tuoreiden marjojen kanssa.

Katso myös Gloria elokuu/2010. Siinä on artikkeli ädistä ja tyttärestä, Anna ja Fanny Bergenströmistä.

kesätunnelmia rannalta

Hei,

maalla innostuin ideoimaan. Kaksi yötä nukuin aitassa kuin ennen vanhaan. Aluksi oli kuuma, sitten aamua kohti läpiveto ikkunoista helpotti. Mutta aitan oma tunnelma ratkaisi valintani. Nimittäin hirsimökki oli todella 'cool', sopivan viileä, silti menin aittaan. Kaikki mahdollinen rapina kuului yön aikana, kun ikkunoissa oli vain hyttyssuojat. Tiesin, että molemmin puolin maapaikkaani oli naapurit. Siis ei mitään hätää.

Ikiaikainen suuri kivi on uimarannassa. Rupesin hyödyntämään sen kaunista harmaata pintaa ja raoissa kasvavia saniaisen näköisiä kasveja. Ostin lähikaupastani tosipienen melonin, kaunottaren. Oli hyvänpunainen ja mehukas. Juuri helteille sopiva välipala. Lyhdyssä on pari pientä oksaa parjattua 'Hansaa'. Kukan väri on iskemätön. Ainakin valkoisessa lyhdyssä. Lyhdyn ovi on auki, joten ruusu voi hengittää. Ei pelkoa klaustrofobiasta. Korut jätetään Ranskasta lahjaksi saatuun korutelineeseen. Bling-bling sormus ja Swarovskin korvakorut siinä roikkuivat uinnin ajan. Vanha mela nojaa kalliota vasten.

Toisessa kuvassa näkyy myös selja, joka on kasvanut samassa paikassa vuosikausia.

Tällä kertaa laitoin Marimekon kankaat, Maija Isolan 1960/Kristina Isolan 2006 'Dombran' ja Kristina Isolan 2000 'Onnnellisen' roikkumaan hellepäivän kuumuuteen rakkaalta kallionmöhkäleeltä. Tekstiilit ja niiden värit vetävät puoleensa. Soudin järvelle katsomaan niitä väripilkkuja vähän kauempaa.

Alinna vene. Minulle oli sälytetty rapumertojen kokeminen kahdeksi päiväksi. Pyydyksiin kuului 16 mertaa. Saaliista ei sovi kerskailla. Joudunkohan turvautumaan kiinalaisiin rapuihin?

puutarhan ruusuja

Muutama kuva ruusuista. Näistä tulee lisää virtaa. Yhdysvaltojen matkan aikana kukkivat vanhat lempiruusuni, kuten juhannusruusut (se 'Plena', 'Poppius' ja 'Staffa'), myös 'Therese Bugnet' ja voinvärinen 'Agnes'. Keltaisia ruusuja on ollut puutarhassani kolme. 'Agnes' on enää jäljellä. Oli myös kurttulehtiruusu 'Persian Yellow'.

Kuvissa kurttulehtiruusu 'Pavement', villisti leviävä 'Valamo' , 'Mustiala' ja 'Rosa glauca', joka kasvaa korkeaksi pensaaksi .

Puutarhastani on kadonnut monta suloista ruusua. Hoidon puute tai vääränlainen hoito, myyrätkin... 'Sammalruusu', ' Flammentanz', 'New Dawn', kiipeileviä nämä kaksi jälkimmäistä, 'Pohjantähtikään' ei ole menestynyt, vaikka sen vyöhyke ulottuu kauas Pohjois-Suomeen. Varsinainen helmi oli 'Apteekkarin ruusu'. Se kukki monena kesänä ja sitten katosi.

En niitä pahemmin kaipaile. Nautin siitä, mitä on jäljellä. On vielä 'Maiden's Blush', 'Hansa', 'Pavement, 'Nitida', 'Kiiltoruusu', 'Prairie Dawn', ... Muutama luonnonruusukin.

drinkit à la 'Sex and the City'

Sexy City Cocktails $10 Kesäkuu 11 - Heinäkuu 11

Eräs yksityiskohta vielä New Yorkista. Aivan viidennen avenuen tuntumassa näin drinkkibaarin juomalistan seinässä. Yllätyin. Juomat oli tehty 'Sex and the City'- elokuvan henkilöille. Juomiin yhdistettiin jalkapallon maailmanmestaruuskisat (World Cup Encounter in 'Sex and the City'). Juomat noudattivat seuraavia pelivaiheita kentällä:

Harjoitteluvaihe (Carrien drinkki), Lämmittelykierros (Charlotten drinkki), Varsinainen peli kentällä (Samantahan drinkki) ja Maali (Mirandan drinkki).

Carrien Manolo Blanco - The Practice: akvaviittikarpalovodkaa, valkoista karpalomehua ja Cointreau- likööriä

Charlotten Passion Punch - The Warm Up: Proseccoa, Chambordia ja passion-hedelmää

Samanthan Mai Tai Me Up - Playing The Field: Meyerin tummaa rommia, Malibun kookosrommia, Amarettoa, appelsiinicuracaota, appelsiini- ja ananasmehua

Mirandan Panty Dropper - GOOOAAALL: 10 sokeriruokorommia, Navan- vaniljalikööriä, vesimelonia

En pistäytynyt tähän baariin. Olin jo ehtinyt pujahtaa hellettä pakoon erääseen toiseen drinkkibaariin saman kadun varrella. Samalla katsoin meneillään olevaa ottelua.

Pidän strawberry margaritasta (mansikkamargariitasta). Raikas niin San Antoniossa kuin New Yorkissa. Samoin myös Suomessa. Tähän mennessä tänä kesänä olen juonut Suomessa kaksi mansikkamargariittaa. Nissä kaikissa on ollut hyvä mansikan maku. Juoma maksoi $ 7 Yhdysvalloissa (plus tips). Seitsemän euroa Suomessa.

yksityiskohtia mökiltä

Muutama yksityiskohta mökiltäni.

Ensimmäisenä vanha, peritty, siivilä. Kuistin päässä on huutokaupasta huudettu karttateline, jossa nyt roikuu New Yorkin Zarasta ostamani mekko. Alesta. Aika 'cute', vai mitä? Lyhyt kuin mikä, mutta kesä on ollut niin suunnattoman kuuma. Pajukorit odottavat uusien kärhöjen kasvun tukemista.

Sitten seinällä pajukoriste, jonka tilasin, kun näin pajutaiteilijan yhteystiedot jossain lehdessä. Paju materiaalina on kaunista. Arkun ostin kirpputorilta. Päällä on vanha mankeli! Kaupungissa mankeloin kaikki liinavaatteet. Siis moderni versio mankelista on tuttu käyttöesine. Vanhan mankelin päälle laitan kauniin, pellavaisen pöytäliinan aina kun mökillä on juhlat. Lukijani, et valitettavasti näe kunnolla, mutta mankelin päällä on Festoksen laatta Kreetalta, luonnonkivi ja Pentikin maljakko, jossa pihapiirin ruusuja.

Kynttiläkruunu on kirpputorilöytö. Sen kynttilät ja mansetit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Taustalla vanhojen tavaroiden liikkeestä ostamani vitriini, missä on kristallilaseja. Seinustalla roikkuvassa esineessä pidän sipuleita. Käytän sitä myös salaatin kuivaamiseen silloin, kun Tupperwaren linko tai Villeroy & Bochin lävikkö eivät ole mukana. Pöydällä Heljä Liukko-Sundströmin koriste-esine.

Ovi on paikallisen puusepän tekemä kuten muutkin mökin ovet. Keinutuoli on perintöesine. Siinä on rentouttavaa ihmetellä elämän menoa ja ihastella luonnon kauneutta. Vieressä huutokaupasta huudettu tammitynnyri. Onkohan se joskus ollut täynnä ... viiniä vai konjakkia?

Yksityiskohtiin liittyy omia pieniä muistoja ja tarinoita. Siksi ne ovat osa kokonaisuutta.

siestan paikka

Kesähuoneesta kuva. Huone on ylöspäin nousevan kattohirren alla. Ikkuna on kolmion muotoinen. Huoneeseen tulee lisäksi valoa kahdesta Velux-ikkunasta. Kun lepää sängyllä, näkee mäntyjen latvat ja taivaan.

Mäntypuisella ikkunalaudalla on afrikkalainen maitokannu ja rummut Serengetin (kansallispuisto) matkalta, hatun toin Thaimaasta. Ikkunalaudat on paikallinen puuseppä tehnyt. Samoin mökin ovet ja ikkunat. Hyttysverkon ostin kerran Helsingistä jostain sisustusliikkeestä, olikohan Emma? Tosi tarpeen on ollut. Kaunis sisustuksellinenkin yksityiskohta. Verhot ovat Laura Peterzensin. Hänellähän on liike Kustavissa. Kävin siellä viime vuonna. Paikallinen ompelija on ommellut verhot. Arkun ostin vanhojen tavaroiden liikkeestä. Olen ollut Marimekon asiakas vuosia. Mutta lähinnä vain sisustustekstiilien suhteen. Oli minulla kerran Unikko-iltapukukin. Vihreä, upea. Hankin sen Yhdysvalojen matkaani varten. Näin samanlaisen myynnissä San Fransiscossa, Fisherman's Wharfilla. Ostin hiljattain Kristiina Isolan kangasta 'Onnellinen' alesta. Silloin esimerkiksi ikivanha Maija Isolan 'Charles' saa väistyä. Se on ollut hauska ja tietysti etenkin pääsiäisen aikaan sopiva aiheeltaan (kukko). Lattialla oleva matto on Eija Rasinmäen. Luin hänestä hiljattain artikkelin HS:stä. Hänen mattojaan on meillä muutama. Hän on asunut myös Intiassa.

Kun avaa kaikki ikkunat ja antaa tuulen tulla tupaan, huone on ihanteellinen pienille päiväunille ja siestalle. Siellä ollaan aika korkealla ja aivan järven tuntumassa.

maalta

Hei,

tässä näkymiä mökistäni. Pienet jakkarat kuistin ikkunalaudalla ovat Serengetistä, Afrikasta. Pyöreähkö, vihreä maljakko ikkunalaudalla on Kupittaan Savea. Kaikki muu enemmän tai vähemmän vanhaa, suomalaista Marimekkoa, kirpputori- ja vanhain tavaroiden liikkeistä tehtyjä löytöjä, perittyä ... Suloisessa sekamelskassa. Pihlajat, haavat ja vankat tervalepät humisevat vieressä. Maalla viihdyn luonnon ympäröimänä. Kuistin ikkunoista avautuva järven pinta ei jätä katselijaa kylmäksi.

Kenkiä huipulta, manoloita ja roger viviereitä

Ylinnä muutama kuva viidennellä avenuella olevasta Bergdorf & Goodmanin tavaratalosta ja heidän kenkäosastostaan. Kuvat ovat vain Roger Vivierin kengistä. Kadun puoleisella sivulla, vitriinissä oli kengät, joissa on punainen koriste. Siitä näin, että Roger Vivierin kengät (kuten manolot ja louboutainitkin) olivat toisessa kerroksessa. Kengät, joissa on Swarovskin kristallit soljessa, ovat niitä, joita kruununprinsessa Viktorialle teetätettiin Italiassa hänen vihkipukuunsa sopiviksi. Ne tilattiin Pariisin liikkeestä, missä hän asioi seurueensa kanssa.

Kaikki myyjät olivat tyylikkäästi pukeutuneita miehiä. Kiertelin ja kokeilin muutamia kenkiä. Kesähelteellä tosin jalat eivät ole parhaimmillaan. Olin Mirja Tervon kirjan, Huimaavat korot, mukaan, tapaus 34, asiakas, joka tuhlaa vain omaa ja myyjien aikaa! Siis katselee ja kokeilee kenkiä ostamatta yhtään paria.

Alimmainen kuva on otettu Manolo Blahnikin liikkeen ulkopuolelta. Kävin siellä pari kertaa kokeilemassa manoloita. Eivät kaikki tuntuneet kovin istuvilta minun jaloissani. Niiden istuvuutta jalkaan on korostettu. Kauniita kyllä olivat.

heinäkuun kukkijoita

Muutama kuva heinäkuun kukkijoista. Ensimmäisenä mahdoton yllättäjä, pasuunakukka. Tähän mennessä yhdeksän kukkaa ja muutama nuppu vielä jäljellä! Kukkien väri vaihtelee melko vaaleasta vaalenapunaiseen. Tämä kasvi on lahja. Ja hiljattain sain uuden alun, jossa on jo kolme melko suurta nuppua. Kiitos taas! Tuttu kiinanruusu siinä välissä. Kukka oli suurin näkemäni tähän mennessä. Kesä on suotuisa.

Sitten ritarinkannus, Kuningas Arthur, vieressään Nuutajärven lasitehtaan taiteilijan tekemä köyhänhopeapallo, jota kuljetan sisälle, kun lähden maalta, ja taas tullessani sinne tuon sen ulos. Sitten lahjaksi saamani ruusu, 'Mustiala', kaunis kuin mikä, mutta tosi arka sateelle. Tämä kesä on ollut loistokesä sen kukinnalle. Huonoina kesinä nuput muuttuvat rumanvärisiksi, eivätkä aukea. Alinna 'Pavement', vaaleanpunainen, noin metrin mittainen, kurttulehtiruusu, ihan söpö mielestäni. Niitä on kolme pensasta puutarhassani.

San Antonion ja New Yorkin ostoksia, vähän Suomenkin

Kuva ostoksistani. Muutamasta. San Antonion River Walkilta Macy's-liikkeestä ostin niittilegginssit, jotka ovat aivan ihanat jalassa. Joissakin niitit ovat sivusaumoissa, eivät hullumpia nekään! Kuvan T-paitoja, pitsisomisteisia, hyvälaatuisia, erivärisiä ja kivoja päällä hankin ostoskeskuksesta olevasta Gapin liikkeestä. San Antonion Gapin valikoima oli mielestäni monipuolisempi kuin New Yorkin viidennellä avenuella olevan liikkeen. Alennukset olivat myös hyvät, ja ostajia tuntui riittävän.

New Yorkissa, viidennellä avenuella, katselin Henri Bendelin liikkeen ikkunaa, toki kävin sisälläkin muutaman kerran, kun kaksi naissuutaria kiinnitti nahkaremmit ja timantit - asiakkaan niin halutessa - paikoilleen asiakkaan valitsemiin sandaaleihin. Pohjia oli valmiina hyllyissä. Viimeistely kesti noin tunnin. Liikkeessä sisällä ja ikkunan edessä kadulla oli tungosta. Yritys on nimeltään Tuccia di Capri (katso käyntikortti), osoite on http://www.tucciadicapri.com/. Sen on perustanut kaksi aikaisemmin mallina työskennellyttä naista, jotka ryhtyivät yrittäjiksi oltuaan ensin jonkin aikaa maestron, Vincenzo Faiellan, opissa Caprin saarella, Italiassa. Heidän ensimmäinen liikkeensä on Miami Beachillä, Pennsylvania Avenuella, Floridassa, ja nyt pieni nurkkaus Bendelin liikkeessä, New Yorkissa. Siinä kaksi naissuutaria toteuttaa asiakkaiden unelmia. On matalia sandaaleja ja myös matalalla tai korkealla kiilakorolla olevia sandaaleita, ja kaiken kukkuraksi asiakas voi valita erikokoisia ja -muotoisia Swarovskin timantteja niihin haluamaansa kohtaan. Nahkaremmitkin voi valita erivärisinä (ruskeana, sinisenä, hopeisena, kultaisena...).

Caprilla tehdyt sandaalit ovat tuttuja jo Brigitte Bardot'n, Jackie O'n, Grace Kellyn ja Sophia Lorenin ajoilta. Nykytähdistä Julia Robertsin ja Brooke Shieldsin on nähty käyttävän Tuccia di Caprin sandaaleita. Koska en kuitenkaan hankkinut näitä kulttisandaaleja matkaltani, ostin tänään Marimekon Havaianas- varvassandaalit. Alkuperäistakuu tuli mukana. Ovat vahvat ja hyvät jalkaan. Tyylikkäätkin mielestäni. Alehinta 31 euroa!

Tuccialla halvimmat sandaalit olivat paljon päälle 100 euron. Materiaalikulut eivät tuntuisi olevan kovin korkeat. Kuinkahan kestävät jalassa? Mutta kauniita olivat... Kurkista sivuille! Ehkä joskus vielä hankin ne. Hoidetut ja lakatut varpaankynnet pääsevät oikeuksiinsa kauniissa sandaaleissa. Muuten, matkallani näin paljon turkoosia lakkaa naisten varpaankynsissä.

Onnekseni voin pitää varvassandaaleja jaloissani, ne ovat anatomialtaan sellaiset!

Macy's-liikkeestä San Antoniossa ostin Cliniquen tuotteita tuliaisina. Tarkistin, eivät olleet sen halvempia New Yorkin Century 21st- liikkeessä Liberty- kadun ja Ground Zeron tuntumassa (entinen World Trade Tower-alue). Kävin viidennen avenuen Elizabeth Ardenin liikkeessä (katsoin muuten juuri dokumentin hänestä ja hänen kilpailijastaan, Helena Rubinsteinista). Ardenia ostin mukaani Newarkin kentältä New Yorkissa. On vähäksi aikaa Eight Hour Creamiä vartalolle ja huulille. Pidän siitä merkistä.

San Antonio, Teksas, Yhdysvallat

Vietin yhden viikon San Antoniossa, Teksasissa. Siellä riitti hellettä, myös kosteutta. Ilmastointi toimi ehkä liiankin tehokkaasti hotellissa ja kongressipaikassa Hotelli Marriottissa. Sitä jouduttiin säätämään. Marriott on ostoskeskuksen yhteydessä. Siellä oli Macy's tavaratalo, samaa ketjua kuin New Yorkin Macy's. Olin sieltä kauan sitten ostanut kivan kaulakorun. Asuin Westinissä, joka kuuluu Starwood-ketjuun. Olihan se luksusta. Muutama kuva siitä. Ulkoilmauima-allas (uin kahdesti päivässä), gym, hyvä palvelu, green choice-kortti, jonka pistin huoneeni ulko-oveen ja sain $5/vuorokausi, kun liinavaatteita ei vaihdettu joka päivä. Käytin edun ruokailuun hotellin ravintoloissa. Suunnittelin vajaan kilometrin kävelyreitin auringon paahteen mukaan niin, että ainakin keskipäivän aikaan kuljin kadun varjoista puolta.

San Antonio on viehättävä kapunki, itse asiassa aivan omaleimainen. Se on kuuluisa Alamon taistelusta. Ja kaiken kruunaa River Walk, joki, joka kiemurtelee uomassaan, ja jonka varrella turistien elämä sykkii. Risteilyjä, illallisia jokilaivoilla, jazzia, katusoittajia, meksikkolaista, teksasilaista ruokaa, mansikkamargariittoja, sangriaa... Päivänvarjoja, joiden alla vilvoitella.