Vielä kielotkin mukana kuvissa. Väripilkkuina puna-ailakit.
sunnuntai 25. kesäkuuta 2017
Juhannusateria
Ihanat siiklit ensimmäistä kertaa pöydässä. Hienot pihvit ja salaatti. Syötiin ulkona. Sekin oli herkkua.
Sadekuurojen välissä nautittu ruokahetki ulkosalla.
Sadekuurojen välissä nautittu ruokahetki ulkosalla.
Juhannusaskareen tulos
Tyttäreni pilkkoi hellapuita. Alla työn tulos.
Näillä on helppo sytytellä hellaa, saunaa ja takkaa sitten kun syksy koittaa. Minusta ei olisi tähän puuhaan. Kirveskin on jo melkoinen.
Näillä on helppo sytytellä hellaa, saunaa ja takkaa sitten kun syksy koittaa. Minusta ei olisi tähän puuhaan. Kirveskin on jo melkoinen.
Juhannuksen kukkaloistoa
Alppiruusut ovat parhaimmillaan omassa pihassa.
Kävin tänään myös Keltinmäen alppiruusupuistossa. Kukinta oli parhaimmillaan. Mitä jättiläisiä. Puisto onkin ammattilaisten käsissä.
sunnuntai 11. kesäkuuta 2017
Raparperikiisseli
Vielä Mysi Lahtista myötäilen. Kirjoitin muistiin hänen Kuukausiliitteeseen kirjoittamansa raparperikiisselin reseptin.
Huuhtelin noin kahdeksan raparperin vartta ja paloittelin ne kattilaan. En kuorinut niitä. Laitoin yhden desilitran sokeria raparperipalojen päälle ja annoin niiden mehustua jonkin aikaa. Sitten lisäsin noin puolitoista litraa vettä ja keitin kiisseliä puolisen tuntia. Pitää varoa, ettei raparpereista tule muusimaista. Sekoitin neljä ruokalusikallista perunajauhoja kylmään veteen. Lisäsin sen ohuena nauhana kiisseliin. Kuumensin saostetun kiisselin varovasti sekoittaen. Lopuksi sirottelin hiukan sokeria kiisselin pinnalla. Tämä estää kuoren muodostumisen kiisselin pinnalle. Jäähtyneen kiisselin koristelin pienillä kermatipluilla, kuten Mysi Lahtinen niitä kutsuu.
Luin jostain, että kauden ensimmäinen raparperikiisseli näin valmistettuna maistuu kuin suudelma.
Oli se hyvää. Suosittelen! Raparperikiisseli kermatipluineen on tarjolla noin 50 vuotta vanhassa Arabian kiisselikulhossa.
Huuhtelin noin kahdeksan raparperin vartta ja paloittelin ne kattilaan. En kuorinut niitä. Laitoin yhden desilitran sokeria raparperipalojen päälle ja annoin niiden mehustua jonkin aikaa. Sitten lisäsin noin puolitoista litraa vettä ja keitin kiisseliä puolisen tuntia. Pitää varoa, ettei raparpereista tule muusimaista. Sekoitin neljä ruokalusikallista perunajauhoja kylmään veteen. Lisäsin sen ohuena nauhana kiisseliin. Kuumensin saostetun kiisselin varovasti sekoittaen. Lopuksi sirottelin hiukan sokeria kiisselin pinnalla. Tämä estää kuoren muodostumisen kiisselin pinnalle. Jäähtyneen kiisselin koristelin pienillä kermatipluilla, kuten Mysi Lahtinen niitä kutsuu.
Luin jostain, että kauden ensimmäinen raparperikiisseli näin valmistettuna maistuu kuin suudelma.
Oli se hyvää. Suosittelen! Raparperikiisseli kermatipluineen on tarjolla noin 50 vuotta vanhassa Arabian kiisselikulhossa.
Omenapuu Petteri
Japanilainen lyhty hillittykasvuisen Petteri-nimisen omenapuun takana. Petteri kukkii ensimmäistä kertaa. Ympärillä sinisiä orvokkeja.
Lipstikkakeitto
Kirjoitin Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä Mysi Lahtisen lipstikkakeiton reseptin muistikirjaani.
Haudutin aluksi kolme isoa sipulia öljyssä. Lisäsin seokseen kaksi desilitraa silputtuja lipstikan lehtiä. Jatkoin haudutusta. Kaadoin kattilaan 1 1/2 litraa kuumaa kasvislientä. Kuorin kuusi jauhoista perunaa. Lisäsin ne lohkoina. Maustoin keiton suolalla ja valkopippurilla. Lisäsin yhden desilitran kermaa. Keitin seosta hiljaisella lämmöllä noin tunnin. Soseutin keiton ja tarkistin maun.
Lipstikka on kasvanut maapaikan pihassa ikiaikoja. Tuoreeltaan lehden maku on voimakas, mutta reseptin ohjeistuksen mukaan valmistettuna mieto. Perunat tekevät keitosta ruokaisamman. Kauraleipäsiivut täydensivät ateriaa.
Haudutin aluksi kolme isoa sipulia öljyssä. Lisäsin seokseen kaksi desilitraa silputtuja lipstikan lehtiä. Jatkoin haudutusta. Kaadoin kattilaan 1 1/2 litraa kuumaa kasvislientä. Kuorin kuusi jauhoista perunaa. Lisäsin ne lohkoina. Maustoin keiton suolalla ja valkopippurilla. Lisäsin yhden desilitran kermaa. Keitin seosta hiljaisella lämmöllä noin tunnin. Soseutin keiton ja tarkistin maun.
Lipstikka on kasvanut maapaikan pihassa ikiaikoja. Tuoreeltaan lehden maku on voimakas, mutta reseptin ohjeistuksen mukaan valmistettuna mieto. Perunat tekevät keitosta ruokaisamman. Kauraleipäsiivut täydensivät ateriaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)