keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Väri-iloa joulun alla

Muutama kuva silmäniloa näin kaamoksen aikaan. Valkoista ja punaista. Jälkiruokakulhot ovat vanhat. Väriltään sopivat tähän aikaan!

Yves Saint Laurent ja vaatekaappini aarteet

Katsoin Avalta dokumentin muotisuunnittelija Yves Saint Laurentin elämästä. Innostuin kaivamaan kaapistani YSL:n suunnitteleman kankaan. Anoppini toi sen Dubaista. Kuvassa oleva toppi on  valkoista, ihanaa silkkiä, jossa on mustia palloja ja soikeita kultaisia koristeita. Minulla on samasta silkistä kietaisuhame, mutta tähän blogiini yhdistin toppiin tyttäreni Stokkan Hulluilta päiviltä ostaman Armaanin hameen. En ole tätä yhdistelmää vielä käyttänyt.

Pieni lappunen hameen päällä on kirjanmerkki. Olen saanut sen Pariisin ystävältä. Hân kävi katsomassa YSL:n ja Pierre Bergen taidekokoelman. Kuvassa on jakku vuodelta 1962. Kääntöpuolella on safari-aiheinen yhdistelmä vuodelta 1968. Ihailen huippusuunnittelijoiden piirroksia, voi niitä linjoja!

Alimmassa kuvassa YSL:n luomuksia hulppean mallin päällä!

Pari viikkoa sitten katsoin samalta kanavalta dokumentin Valentinosta. Hänellä on niin naisellisia pukuja. Valentinon 45-vuotistaiteilijajuhla viriteltiin Roomaan, Colosseumin tuntumaan. Huikeata!
Ja alla Valentinon punaista!

perjantai 23. marraskuuta 2012

Uusi vaateripustin

Tyttäreni toi pienen yllätyksen Tukholmasta! Vaateripustimen. Se on todella naisellinen ja kaunis. Helmiä täynnä koko juttu. Voisihan tuollaisia ripustimia olla useampikin juuri joillekin ihanille, hempeille vaatteille.

Blogiini yhdistin kesällä ostamani tanskalaisen Creamin leningin, joka on ollut niin 'fabulous' päällä. Varsinkin, kun kesällä rusketuin aika kivasti. Murciasta, Espanjasta, ostamani helmiäiskoristeet vanhasta talonpoikaiskaapista pääsivät samaan kuvaan. Ja sitten kaikki mahdolliset helmet. Kahdet ovat aidot, yhdet, kirjavat, jonkun lehden tilaajalahja. Uloimmaiset ovat makean veden helmet.

Näistä aineksista syntyi tämä blogi. Romanttinen, juuri sitä, mistä pidän. Chanelia muistuttaa nuo helmet ja helmiäiset!

perjantai 16. marraskuuta 2012

Chanelia



Kävin katsomassa La petite veste noire (pikkuinen, musta jakku) - näyttelyn Grand Palais'ssa, Pariisissa. Näyttely koostui Karl Lagerfeldin Chanelin muotitalolle suunnittelemista jakuista. Hän oli myös ottanut valokuvat. Jakut olivat näyttelijöiden, laulajien, mallien tai muiden kuuluisuuksien päällä. Tunnistin ainakin Yoko Onon. Tietysti myös Ines de la Fressangen (alimmaisessa kuvassa). Hän on entinen huippumalli, joka on tehnyt yhteistyötä Karl Lagerfeldin kanssa. Nykyään Ines työskentelee Roger Vivierillä. Juttelin hänen kanssaan pari vuotta sitten RV:n kutsuilla. Myös Karl Lagerfeld, aina tummissa laseissa, piipahti siellä, ja sitten poistui Ineksen saattamana.

Vielä Chanelista. Olen käynyt aika monta kertaa Chanelin liikkeessä rue Gambonilla. Se ei ole mikä tahansa Chanelin liike vaan se heidän lippulaivansa. Coco Chanelhan asui myös Hotelli Ritzissä ja sieltä oli lyhyt matka liikkeeseen. Viikko sitten menin Chanelille. Ovet avautuivat ja ystävälliset tervehdykset kuuluivat. Kaikki myyjät tervehtivät, jos eivät ole palvelemassa asiakasta. Halusin tutkia yhtä pitsileninkiä toisessa kerroksessa. Myyjä pyysi minua istuutumaan - pehmeälle sohvalle. Hän kysyi haluaisinko espresson. Tietysti halusin. Hetken päästä tutkimme puvun leikkauksia ja muita yksityiskohtia yhdessä. Olihan se kaunis. Malli jäi mieleeni. Olen sen myös piirtänyt vihkooni.

Päätäni ei palele lainkaan Chanelinkaan boutiquessa. Kuka tahansa voi olla myös mahdollinen ostaja!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Sushi-ravintola Oslon kentällä

Paluumatkalla odottelin Helsingin konetta Oslon kentällä pari tuntia. Tutustuin sushi-ravintolaan. Olin kuullut siitä norjalaiselta ystävältäni. Kauniita annoksia, jotka lipuivat hihnalla, kuin joessa. Siitä niitä sai valita. Aterian hinta määräytyi lautasten lukumäärän mukaan.

Itselleni idea oli jo tuttu. Olin nimittäin syönyt sushi-ravintolassa rue Molieren varrella, Pariisissa, 2000-luvun alussa, jossa oli virtaava joki. Siinä pienet sushiannokset lipuivat. Ihana, rauhoittava taustamusiikki soi. Nyt sitä paikkaa ei enää ole. Muistan kadulta Molieren patsaan. Comedie francaise- teatteri on lähellä. Tässä vanha muistikuva.

LV:n megaliike Champs Elyseellä

Pieni häivähdys siitä, miltä Louis Vuittonin liikkeen, kokonaisen talon, ikkuna näyttää Pariisissa. Helsingissä se oli vielä täynnä mustekalan lonkeroita reilu viikko sitten. Miten lie nyt?

Abercombie, Champs Elysee

Huippu juttu sitten. Kävimme ystäväni kanssa sunnuntaina - kumpikin ensimmäistä kertaa - Abercombien liikkeessä. Olin aikaisemmilla vierailuillani nähnyt megajonoja liikkeen edessä. Rakennus on kuin pieni linna. Vuosivuokra on huima. Kaunis puutarhakuja vei liikkeeseen sisäpihan kautta. Nuori mies sisällä oli ehdottamasti kuvattava. Lähtiessämme kuvautimme itsemme nuorien miesten kanssa, jotka olivat liikkeen edessä kadun puolella.

Jonot olivat myös 5. avenuella, New Yorkissa, olevassa liikkeessä viime helmikuussa. Siellä liike ei ole yhtä fantastisessa rakennuksessa kuin Pariisissa.

Tyylikkäitä, korkealaatuisia vaatteita!

Shakespeare & Co, vasen ranta, Notre Damea vastapäätâ

Pitkästä aikaa kävin taas Shakespeare & Co:n kirjakaupassa, joka on monta kertaa enemmän kuin tavallinen kirjakauppa. Se on käsite.

Orkideat vasemmalla rannalla

Seinen vasemmalla rannalla pistäydyin orkideatalossa. Valokuvaaminen ei kylläkään ollut sallittua sisällä, mutta jotenkin pari kuvaa tarttui kameraani. Marraskuun pimeässä näitä voi ihailla!

Lina's, bd Malesherbes, 17. alueella

Viikon aikana kävin kolme kertaa syömässä lounaan Lina's-ravintolassa, bd Malesherbes. Maailmanlaajuinen ketju. Raikkaita annoksia. Ja kolme kertaa valitsin saman annoksen, crevette avec avocado. Katkarapuja ja avocadoviipaleita couscous-pedillä, tomaattia jne. Samalla selailin mm. Le Figaro-lehteä. Huomaathan vanhan tavan, puukepin, jossa sanomalehti on! Totta on, että Pariisi on pullollaan hyviä, pieniä lounaspaikkoja, joissa voi syödä edullisesti ja nopeasti. Tässä yksi, itselleni mieluinen paikka.

Marseillais- suihkuöljy ja hoitoaine

Olen tuonut Pariisista, esimerkiksi Monoprix'stä, Marseillais- arganöljyä jo muutaman kerran. Se on ravitseva suihkuöljy, joka antaa ihanan tuoksun iholle. Toivottavasti myös hoitaa ja hellii ihoa. Toinen aine on hiusten hoitoaine, jossa on karite-voita ja hunajaa. En ole tätä käyttänyt aikaisemmin. Nämä tuotteet olivat tarjouksessa, kaksi yhden hinnalla. Ei voinut jättää väliin. Katsotaanpa niiden tehoa jatkossa. Hiusöljystä on jo kokemusta.

Roger Vivier ballerinat

No niin, Roger Vivierin tummanruskeat ballerinat (itselleni) uudenlaisella soljella. Kauniit jalassa. Ihana väri. Pehmeät. Nyt ne on ruiskutettava suoja-aineella, jotta pysyvät hyvinä. Kengät ovat vain hyviin keleihin. Muuten, olen alkanut kehitellä Roger Vivier- huonetta kotiini. Katsotaan. Joitakin tuotteita on jo varastossani!

Zara Home La Defense

Ystäväni tarvitsi jotain kotiinsa lähellä olevasta La Defensen alueen ostoskeskuksesta. Kiertelin sillä aikaa Zara Home- liikkeessä. Sieltä ostin kuvan kaksi pientä tyynynpäällistä. Kyllä ne sopivat aivan hyvin aikaisemmin hankkimaani ikean tyynyyn. Ovat sitä samaa teemaa kuin ne Villeroy & Bochin Amazon-astiat. VÄRIÄ, VÄRIÄ, VÄRIÄ!

Guerlain


Guerlainin liike Champs Elyseellä on helmi keskellä Pariisia. Sen on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Andree Putmann. Pienemmissäkin liikkeissä on mukava asioida. Viime lauantaina  kävelin Marais'n alueella. Pistäydyin siellä olevassa pienessä Guerlainin liikkeessä. Heidän teemanaan on nyt La petite Robe noire, musta pikkumusta. Viehättävästi suunniteltu teema. Sama teema näkyy myös Suomessakin. Ihastuin Jicky-nimiseen parfyymiin ja Eau de parfym'iin. Ehkä aloitan kokeilun eau de parfym'istä.

rue Royale, 1. alueella


Ensimmäinen ja kolmas kuva ovat Villeroy & Bochin liikkeestä rue Royalen varrelta, lähellä Madeleinen kirkkoa. Ihastuin Amazon-aiheiseen astiastoon, värikäs! Kasvi-, lintu- ja perhosaiheet ovat niin kivoja. Alakuvassa kaikenlaista jouluun liittyvää. Kurkistin sitten pienelle sivukadulle, Le Village Royalille, keskimmäinen kuva, siellä olivat jouluvalmistelut täydessä vauhdissa. Miltä kaupunki näyttääkâän 10.12., kun lennän sinne seuraavan kerran! Mahdunkohan joukkoon?

Puutarha marraskuussa Neuillyssä


Ranskalaisen ystäväni puutarha marraskuussa. Tämä on 1870-luvulla rakennetun talon sisäpiha, jota ystäväni hoitaa muiden asukkaiden puolesta, omana rakkaana harrastuksenaan. Kun menin hänen luokseen viikko sitten, kukkakaupan edustajat (kaksi miestä) tulivat vaihtamaan uudet orvokit, tarkasti ystäväni valitsemat värikombinaatiot, sekä syklaamit. Hän saa hyvää palautetta talon asukkailta. Jotkut anaapurit kutsuvatkin häntä Madame Fleuriksi (Kukkarouvaksi).
Viimeisenä iltana joimme lasit viiniä pienen pöydän ääressä ja ihailimme tähtitaivasta. Olimme pukeutuneet iltaa varten. Monet lyhdyt valaisivat puutarhaa. Ihana läksiäisilta yhdessä!

6. alue Pariisissa


Vielä muutama kuva 6. alueelta. Kadun nimi rue Guillaume Apollinaire tulee ranskalaiselta runoilijalta. Hän oli modernin runouden uudistaja, joka loi myös kokeilevaa runoutta, esimerkiksi siten, että osa runoista on laadittu piirroksen muotoon. Olen astunut hänen saappaisiinsa ja kirjoittanut omia tervehdyksiä, ym. esimerkiksi lierihatun muotoiseen piirrokseen!

Pierre Freyn sisustuskankaat ovat upeita.
Aquarelle, mikä kukkaloisto keskellä marraskuuta!

Hermes, rue de Sevres, Pariisi


Kahvikupposen jälkeen menin Hermes'n toiseen liikkeeseen, rue de Sevres'lle. Tietysti lippulaiva on St. Honore'lla. Tämä on entinen uimahalli. Kysyin luvan ottaa valokuvia. Sisustuksesta kyllä, muttei tuotteista. OK!
Olen ollut täällä aikaisemminkin, mutta sisustuksessa on jotain, joka vetoaa minuun. Tuotteista vielä. Näin puoliturkin. Lapussa luki, että turkis, kettu, tulee Suomesta. Kysyin nuorelta myyjältä, voisinko kuitenkin ottaa kuvan, koska kumpikin tulemme Suomesta. Non, madame. Selvä! Kerron vielä hinnan: ketusta valmistettu, harmaa puoliturkki, 23 000 euroa!!! Näissä paikoissa sitä on liikuttu.

Kulttikahvila Pariisissa

Palasin juuri Pariisista, nyt tuoreena isoäitinä!

Oli taas juotava pieni kahvikupponen tutussa paikassa 6. alueella, St Germain-des-Pres'llä. Kahvila on Les Deux Magots. Siellä Sartre, Simone de Beauvoir ja Hemingwaykin ovat pohtineet maailman menoa.
Join kahvin. Pieni juuri tälle ravintolalle valmistettu suklaapala antoi kivan makuyhdistelmän. Katselin ympärilleni ja kirjoitin tunnelmiani Pariisin Moleskineeni. Vastapäätä olevassa kirkossa olin joulumessussa kaksi vuotta sitten. Asuin tyttäreni kanssa täällä, rue de Guenegaud'lla, joulun aikaan. Lähellä ovat rue Jacob ja rue de Buci. Alue on kiinnostava: taidegallerioita, kahviloita, kirjakauppa - suosikkini, La Hune, myös Taschen, jos haluat katsella tai hankkia taidekirjoja. Tänne palaan mielelläni.