sisustus

Kuvat tulevat myöhemmin. Ja mistä syystä? Unohdin välipiuhan kaupunkiin. Mutta nyt tilanne on korjautunut.

Unohdin myös Raclette-pannun. Oli tarkoitus sulattaa juustoa ja laittaa sitä erilaisten tarjoamisten päälle, kun oli talkooväkeä pientä alennuskeinua kokoamassa. Lämpimät voileivät korvasivat puutteen, mutta eihän se samaa ole kuin, jos sinulla on oma pieni pannu, jolla askarrella! Olihan sentään italialaista valkoviiniä juomana. Keinu on ylimmissä kuvissa. Takana on jonkinlaiseksi aitaksi tehty, entinen saksalainen asuntovaunu, josta pyörät on otettu pois. Ikkunalaudalla Kupittaan saven ruukku.
Kuistin kaiteella Marjamäen pajutilalta ostamani kori. Korituolit taas ja tyynyt tulevat Guineasta.

Ostin Unikco- nimisestä liikkeestä Ekelundin, Ruotsin hovihankkijan, pöytäliinan vanhalle, vihreälle talonpoikaispöydälle. Liina on oikeastaan kokkien vyötärölle tarkoitettu pyyhe, mutta minulla se on pöytäliinana. Ekelund on valmistanut tuotteita vuodesta 1692. Liinan materiaalit ovat puuvillaa (50%) ja bambuviskoosia (50%). Heleänpunaisia ja keltaisia värejä. Hankin myös pienen tiskiliinan. En aio sitä käyttää siihen tarkoitukseen, vaikka lappusessa sanotaan, että liina on 'naturally antibacterial', luonnostaan bakteereita vastustava. Mielestäni se on liian kaunis pöytärätiksi. Annoin sen tosin jo lahjaksi. Lahjan saaja tehköön sillä, mitä parhaaksi katsoo.

Pöydällä on lasipaino, jonka olen ostanut Nuutajärven lasitehtaalta. Anastuikkukippo on Louvren alla olevasta sisustustavaraliikkeestä Pariisista. Tikkukaramelli on Unicosta. Se on Suomessa valmistettu saippua!

Olen hankkinut useita Ekelundin tuotteita. Joitakin 2000-luvun alussa Oulussa olevasta Kööki ja Kamari- liikkeestä.

Ei tässä nyt vielä aivan syksyinen fiilis ole, vaikka väreissä siihen suuntaan siirryn. Ja tunnehan on sisällämme, oli mikä vuodenaika tahansa.
On ihana ilma, kuin etelässä, kosteaa ja lämmintä. Voi mainiosti keskittyä pihatöihin.