ristiäiset

Kuvissa kortti pienelle tyttövauvalle. Keskellä oleva keinu keinahtelee, swing card!

Ja hankkimani kimppu kukkakaupasta, jossa asioin usein. Luotan heidän kukkiensa laatuun ja floristien makuun. Olen vauvan äidin kummi. Kolme pientä ruusua ja samaa sävyä hortensian terälehdissä.

Onnea pienelle tytölle ja lapsen vanhemmille!

sisustus

Kuvat tulevat myöhemmin. Ja mistä syystä? Unohdin välipiuhan kaupunkiin. Mutta nyt tilanne on korjautunut.

Unohdin myös Raclette-pannun. Oli tarkoitus sulattaa juustoa ja laittaa sitä erilaisten tarjoamisten päälle, kun oli talkooväkeä pientä alennuskeinua kokoamassa. Lämpimät voileivät korvasivat puutteen, mutta eihän se samaa ole kuin, jos sinulla on oma pieni pannu, jolla askarrella! Olihan sentään italialaista valkoviiniä juomana. Keinu on ylimmissä kuvissa. Takana on jonkinlaiseksi aitaksi tehty, entinen saksalainen asuntovaunu, josta pyörät on otettu pois. Ikkunalaudalla Kupittaan saven ruukku.
Kuistin kaiteella Marjamäen pajutilalta ostamani kori. Korituolit taas ja tyynyt tulevat Guineasta.

Ostin Unikco- nimisestä liikkeestä Ekelundin, Ruotsin hovihankkijan, pöytäliinan vanhalle, vihreälle talonpoikaispöydälle. Liina on oikeastaan kokkien vyötärölle tarkoitettu pyyhe, mutta minulla se on pöytäliinana. Ekelund on valmistanut tuotteita vuodesta 1692. Liinan materiaalit ovat puuvillaa (50%) ja bambuviskoosia (50%). Heleänpunaisia ja keltaisia värejä. Hankin myös pienen tiskiliinan. En aio sitä käyttää siihen tarkoitukseen, vaikka lappusessa sanotaan, että liina on 'naturally antibacterial', luonnostaan bakteereita vastustava. Mielestäni se on liian kaunis pöytärätiksi. Annoin sen tosin jo lahjaksi. Lahjan saaja tehköön sillä, mitä parhaaksi katsoo.

Pöydällä on lasipaino, jonka olen ostanut Nuutajärven lasitehtaalta. Anastuikkukippo on Louvren alla olevasta sisustustavaraliikkeestä Pariisista. Tikkukaramelli on Unicosta. Se on Suomessa valmistettu saippua!

Olen hankkinut useita Ekelundin tuotteita. Joitakin 2000-luvun alussa Oulussa olevasta Kööki ja Kamari- liikkeestä.

Ei tässä nyt vielä aivan syksyinen fiilis ole, vaikka väreissä siihen suuntaan siirryn. Ja tunnehan on sisällämme, oli mikä vuodenaika tahansa.
On ihana ilma, kuin etelässä, kosteaa ja lämmintä. Voi mainiosti keskittyä pihatöihin.

vielä kesävaatteista

Varmaankin viimeiset kesähankinnat. Sitten alet saavat jäädä. Eilen oli kaunis päivä. Läksin pyöräilemään torille ja keskustaan. Olin jo aikasemmin käynyt sovittamassa Tommy Hilfigerin raitatoppia. Nyt se tarttui mukaani. Sovitin sitä kuitenkin vielä ja ostos oli selvä. Ainoa kappale, ainoa koko. Ruudut muistuttivat vanhoista hyvistä ajoista. Röyhelö alareunassa tekee siitä mielestäni hyvin naisellisen.

Turkoosia. Kaivoin kaapista kierrätyslaukun, Muranon rannerenkaat, jotka olin ostanut Grazin matkalla, Itävallassa, ja kaulakorun, tyttäreltäni lainassa. Kuvasin vielä suomalaisen, turkoosin yläosan, alesta sekin.

Valkoisten ja mustien housujen kanssa sopivat nappiin.

sisustus

Sain tulaisina San Diegon outleteistä pehmeitä metallisia lehdyköitä, joita voi käyttää koristeina. Katsotaan, mitä saan niistä irti.

Lehdyköistä tulee mieleeni ranskalainen ystäväperheemme (yhden tyttäreni vaihto-oppilasperhe), joka vietti kerran jouluajan meillä ja toisen kerran kaksi viikkoa kesällä. Hélène, perheen äiti, toi mukanaan kokonaisen Black & Decker-pakilta näyttävän tarvikepakin, missä hänellä oli erilaisia pöytäkoristeita ja työkaluja niiden virittelyyn. Kotimme olohuoneen pöydät saivat aamuisin aina uuden ilmeen, milloin metallilehdyköistä, palloista tai muista koristeista. Maalla hän naamioi margariini- ym. rasioihin puutarhamme kukista ja luonnonheinistä tuliaisasetelmat kyläilyihimme.

Perheen tytär vihitään elokuun viimeisenä lauantaina Pariisin ulkopuolella, mitähän koristeita hääpaikasta löytyykään?

aleasut

Kävin päiväseltään Helsingissä. Kiersin tietyt 'must'- paikat, Artekin, Iittalan myymälän, kauppahallin, torin. Join lasillisen hyvää valkoviiniä Salutorget- ravintolan ulkoterassilla Esplanadilla. Söin tyttäreni kanssa Svenska Teaternin vieressä olevassa salaattibaarissa. Vanha tuttu ja hyvä paikka raikkaille salaateille. Aterian jälkeen päätimme lähteä Suomenlinnaan. Päivä oli loistava lauttamatkalle ja kiertelylle. Kahvin ja teen joimme lelumuseon yhteydessä olevassa kahvilassa. Juomien kanssa juuri uunista tullutta mustikkapiirakkaa.

Mutta ennen kulttuurimatkaa Suomenlinnaan ehdimme käydän kahdessa merkittävässä liikkeessä, Sandin ja Andiatan myymälöissä. Sandilta tarttui ihana sillkipusero. Parfait mustien housujen tai hameen kanssa. Musta vyö tuo pisteen ii:n päälle. Myyjä neuvoi vaihtamaan ylänapin koristeelliseempaan nappiin, antoi pukeutumisvinkkejä, silkkipuseron hoito- ja pesuohjeita. Sand on tanskalainen yritys. Sandin jälkeen koukkasimme - siis matkalla lauttasatamaan - Andiatan myymälässä. Sieltä ostin kuvassa olevan silkkihameen. Paksusta silkistä on kysymys. Kuvaan yhdistin vanhan vihreän silkkitoppini ja Pariisista tyttäreni ostamat platformit. Andiata on puolestaan suomalainen yritys, ja liikkeen johtaja, nainen, oli saanut tunnustuspalkinnon työstään vast'ikään. Googlasin tiedon.

Pusero ja hame 50 prosentin alessa.

Läksin viimeisellä junalla kotiin. Sitä ennen söimme pastaa uudessa italialaisessa ravintolassa, ulkoterassilla taas, joka on vastapäätä Helsingin rautatieasemaa. Päivän aikana näin tytärtäni, puhuttiin ja tehtiin juttuja yhdessä. Tytär oli juuri palannut neljän viikon matkalta San Diegoon, Kaliforniaan. Ja juttua riitti.

sisustus

Puttipajan liike kotikaupungissani myy sisustustavaroitaan 40 prosentin alennuksella. Käväisin siellä. Innostuin tyynynpäällisistä. No, toden totta, onhan niitä tyynyjä kotonani jo moneen lähtöön, mutta vaihtelu virkistää. Ystävänikin vahvisti tämän!

Tällä kertaa ihastuin hennon vihreään väriin. Kolme tyynynpäällistä suloisine sydämineen, patakintaat - tuskin niitä haluan edes käyttää, ainakaan aluksi, ja muutama samaan sävyyn sopiva kynttilä - nämä tarttuivat mukaani. Ei siinä kaikki. Tilasin vielä kaksi pitkulaista, pyöreätä tyynyä. Katso kuvaa 10.8. 2011 blogistani! Kaupunkikotini sohvalla on kuva toisesta pitkulaisesta tyynystä.

Tyynyt näyttävät sopivan ikivanhaan Marimekon sängynpeitteeseen, jonka kangas 'Piekana' on vuodelta 1983. Suunnittelija on Fujiwo Ishimoto. Pyöreän kynttilän alunen on tuotu Kreetalta. Se kuvaa Festoksen laattaa, jonka kumpaakin pintaa kiertää spiraalin muodossa hieroglyyfejä. Laatta löydettiin vuonna 1903. Alkuperäinen laatta on yli 3000 vuotta vanha. Se se vasta ikivanha on! Alakuvassa tämän turistiostoksen päällä oleva Arabian teekannu on kauan sitten hankittu. Se on käytössä talviaikaan. Suurempi vesipannu meni rikki.

Jonkinlaista myöhäiskesään asettumista tämä sisustamisesta kiinnostuminen varmasti on, vaikka ehkä kauniita loppukesän päiviä vielä riittää.