Katen ja Williamin häät

Nyt sitten ne kauan odotetut häät! Seuraan niitä televisiosta. Leikkasin Helsingin Sanomista tiaran irti. Se olisi pitänyt leikata ja liimata sitten kartongille, mutta kodistani löytyi oikea prinsessojen tiara. Vai pitäisikö sanoa herttuattarien tiara? Samppanjapullo takki päällään juhlan kunniaksi. Vaaleanpunaista juhlajuomaa. Lisäksi kaikki mahdolliset leikkokukat pöydällä, mitä kodistani löytyi - ruusuja, leinikkejä ja valkovihreitä tulppaaneja.

Kyyneleet valuvat silmistäni. On niin kaunista katsoa hääparin onnea! Ja mikä puku ja kukkakimppu todella häikäisevällä morsiamella! Komea sulhanen univormussaan.

Olen käynyt Wetsminster Abbeyssä useita kertoja. Musiikki kaikuu upeasti kirkossa. Kirkko on koristeltu kauniisti., mutta säästeliäästi verrattuna Vickanin ja Danielin häihin. On hienoa voida seurata häitä, vaikka vain ruudun ääressä. Onnea sylin täydeltä!

macarons

No, sitten vielä pieni juttu. Yläkuvassa ranskalaisten herkkuja, macarons-leivoksia sateenkaaren eri väreissä. Ne ovat suussa sulavia, tietysti tuoreina. Silmiini sattui Sköna Hem-lehdessä oleva kuva, macarons, mutta tällä kertaa ei olekaan kyse leivoksista vaan laukuista. Muotitalo Kenzo on nimittäin keksinyt valmistaa laukkuja näiden ranskalaisten herkkujen hengessä!

Marokosta

Katsoin eilen elokuvan Winston Churchill myrskyn silmässä. (2009). Useat meistä muistavat Winston Churchillin loisteliaana puhujana, jonka sota-ajan puheet valoivat uskoa britteihin. Kuuluisimpia sodan reaaliteeteista muistuttavia, tarkoin hiottuja lauseita on esimerkiksi "Minulla ei ole muuta tarjottavaa kuin verta, uurastusta, kyyneliä ja hikeä."

Elokuvasta tuli mieleeni pääministeri Churchillin harrastus, maalaaminen. Siinä oli kohtaus, jossa hän maalasi Italiassa. Olin kerran Marokossa lomalla, tarkalleen ottaen Agadirissa. Tein sieltä matkan myös Marrakeshiin, lumoavaan kaupunkiin. Kiertelin oppaani kanssa sukeissa. Ostin nahkalaukun, jota käytin useita vuosia.

Marrakeshissa kuulin, että Winston Churchill maalasi myös siellä. Oli upeata katsella hotellin puutarhasta kauempana häämöttäviä, lumen peittämiä vuorenhuippuja. Ei ihme, että Marokon maisemat vangitsivat tässä suurmiehessä piilevän taiteilijan.

Kuvat ovat viimeisimmästä Sköna Hem-lehdestä. Siinä kuvattiin jonkun perheen sagoplats, sadunhohtoinen paikka.

PS Olen käynyt Winston Churchillin kotimuseossa Englannissa. Marlborough'n suvun linnassa näin hänen babykiharansa vitriinissä.

käsineet

Uudesta Gloriasta sain idean ottaa mutaman kuvan blogiini. Kevät on tullut. Lämpötila lähenee 20 astetta kotiseudullani. On aikakin. Haravoin maalla, mutta maa oli vielä osittain roudassa. Järvi oli sula rannoilta, muuten järven jää oli pelottavan tumma. Kyllä haravointi kuitenkin tuotti tulosta. Jälki näkyi. Useimmissa alppiruusuissa oli runsaasti nuppuja. Katsotaan miten niille käy kevään edetessä.

Mitä pukeutumiseeni tulee, minulle kevään värit ovat keltainen ja punainen. Keltaista vajaamittaista villatakkia, toppia ja pellavajakkua olen käyttänyt jo muutaman viikon. Niihin olen natsannut Kenzon ison silkkihuivin, kauan sitten Saksan ja Tanskan väliseltä lautalta hankittu. Käsilaukkuna keltainen, Kenkäfriikistä ostettu, italialainen nahkalaukku.

Nyt punaista. Glorian innoittamana käsineistä tällä kertaa. Olen ihaillut Minna Parikan sydänkoristeisia käsineitä esimerkiksi Stockmannilla. En ole kuitenkaan niitä ostanut. Maksavat 165 euroa. Gloriasta luin myös vähän halvemmista Dentsin käsineistä, Kate Middletonin nahkakäsineiden merkistä. Hinta on lehden mukaan 92 euroa. Verrataanpa hintoja omiini, jotka ovat kuvassa silkkipukuni vieressä, Tie Rackistä, kahdet 32 eurolla. Toiset ovat mustat. Kuvan punaisia käsineitä olen käyttänyt koko kevään Parmasta ostetun Furlan laukun kanssa. Ovat mielestäni sopineet hyvin yhteen. Laukku on lempparini. Mokkapinnasta tosin näkyy ajan kuluminen. Ei haittaa.

Blogini nimi on väripilkkuja.... Tänään lisäsin muutaman väripilkun juttujeni joukkoon.

pääsiäistervehdys

Toivotan lukijoilleni Hyvää Pääsiäistä muutaman kuvan avulla. Yllä Villeroy & Bochin pääsiäiskukko. Ostin sen Pariisista Madeleine- aukiolla olevasta liikkeestä. Vieressä suomalaisen taitelijan, Eino Viikilän, näkemys kanasta - taiteilija sekin. Heinällä pehmustettu pesä on tehty vanhasta heinäseipäästä. Aika persoonallinen ilmestys!

Nukkumatti on kukassa!

Leinikit täynnä energisoivaa väriä. Valkovihreät tulppaanit alimmassa kuvassa. Niitä ostin ensimmäistä kertaa. Maria Drockilan kynttilä on ollut kodissani jo muutaman vuoden. En ole raaskinut sitä polttaa. Itsetehty pääsiäiskortti vieressä.

Juhlaan voi valmistautua sisustamalla kotinsa sen hengen mukaisesti.

afrikkalaisittain sisustettu parveke

Kauniita kevätpäiviä odotellessa siivosin parvekkeen ja siirsin sinne muutaman kasvin ja korihuonekalut tuomaan afrikkalaisen tunnelman. Huonekalut, ruukut ja tekstiilit valmistetaan käsityönä Guineassa. Kuvissa olevat esineet ovat prototyyppejä, arvokkaita siinä mielessä. Ne tulivat kontissa Suomeen. Saviruukut oli pakattu yläkuvissa olevaan vihreään metallilaatikkoon. Nyt se toimii parvekkeella ruukkujen tasona. Laatikon vieressä olevassa suuressa rahissa voidaan säilyttää tavaroita kannen alla toisin kuin kahdessa pienemmässä.

Lasitettu parveke antaa lisätilaa mukavaan oleskeluun, etenkin kesällä. Se toimii olohuoneen jatkeena. Sinne kaupunkilainen voi myös rakennella pienen viherhuoneen ja viihtyisän kahvi- tai teehetkisopen.

kevätvärejä

Muutama kuva, jotka kiinnostivat minua lehtiä selaillessani. Tarvitsemme mielikuvia, jotka antavat virtaa. Sinivalkoinen keittiönurkkaus, jossa keltainen pisteenä iin päällä. Entä miltä maistuisi rentouttava lukuhetki korituolissa tai kuvan divaanilla?

Kaikki tämä siksi, että sain idean siivota lasitetun parvekkeen kevätkuntoon. Siirrän muutaman korihuonekalun sinne, kunhan lattialaatat kuivuvat! Palataan asiaan.

halloumisalaatti

Hei,

ruoasta vielä tänään. Aamuteeveen kokin innoittamana kokeilin keväistä salaattia. Halloumijuustoa salaattipedillä. Eipä ollut hassumpaa. Maistui seuralaisellenikin. Annoin hyvät pisteet tästä Moleskine-ruokakirjaani. Se on kiinnostava muistiinpanoväline. Style-kirjasta puhumattakaan. Mutta nyt ruokaan.

Ostin rasian punasalaatti-vuonankaalisekoitusta. Huuhtelin salaatinlehdet. Kuorin puoli kurkkua, poistin siemenet ja kuution kurkun. Lisäsin paljon silputtua kevätsipulia. Ja sitten, kiinnostava teeveekokin juju. Nimittäin kuivatin minitomaatit. Pesin ja puolitin minitomaatit. Laitoin ne uunipellille. Lisäsin pintaan mustapippuria, suolaa ja öljyä. Yrttisaksilla leikkasin runsaasti timjamia päälle. Sen jälkeen pidin tomaatteja 120-asteisessa uunissa noin tunnin. Avasin uunin suuluukun aika ajoin. Kun tomaatit olivat kuivuneet (jonkin verran) uunissa, sekoitin salaattiainekset Teema-vadille. Paistoin halloumijuuston kevyesti öljyssä ja lisäsin juustokuutiot salaattiin. Halloumijuusto tulee Kyprokselta. Lisäksi kuorin syömäkypsän avocadon ja viipaloin sen sekaan. Ja sitten vielä kiinnostava yksityiskohta: nimittäin salaatinkastike. Paseerasin eli soseutin vadelmat sihdissä ja lisäsin soseeseen öljyä, mustapippuria, hyppysellisen sokeria ja suolaa. Aika kiva makuyhdistelmä ja kauniinvärinen.

Ruokajuomana vettä pulleasta Olga-kannusta uusiin Sukat makkaralla-laseihin. Lisäksi tuoretta leipää. Siinäpä keväinen salaattiateria.

Lautasten aluset ostin ystäväni innoittamana Indiskasta.

kevään odotusta

Lueskelin lehtiä kirjastossa. Käsiini tarttui, kuten tavallista, ruotsalainen Sköna Hem-lehti. Otin muutaman kuvan näin kevään alkajaisiksi. Kukkakimput olivat niin herkkiä ja keväisiä. Tosi väripilkkuja. Niistä saa energiaa. Kyllähän se aurinkokin jo lämmittää mukavasti. Tosin meidän on vielä odoteltava lämpimämpää säätä ennen kuin muun Euroopan keleihin yllämme. Pariisissa tyttäreni oli piknikillä Seinen rannalla! Ehkä piknik on meillekin mahdollista ainakin jo Vappuna! Ainahan se ei ole ollut, vaikka olemme sitkeästi yrittäneet. Sisälle on pitänyt siirtyä juomien ja ruokien kanssa.

Nautitaan tämän viikonlopun säästä!

Kuljeskelin vaalikojulta toiselle ja kuuntelin ehdokkaiden puheita. Hyvää viikonloppua!

Tarton näkymiä

Olin viikonlopun Tartossa. Muutama kuva sieltä. Vanhassa kaupungissa on paljon kiinnostavaa nähtävää. Kustaa II Adolf perusti Tarton yliopiston vuonna 1832. Suuren Pohjan sodan takia yliopisto oli suljettuna noin sata vuotta. Se avatttiin uudelleen vuonna 1802. Kuuluisia tutkijoita ovat esimerkiksi Karl Ernst von Baer, nobelisti Wilhelm Ostwald ja Marika Mikelsaar.

Antoniuksen kilta on muotoilijoiden, taiteilijoiden ja käsityöläisten järjestö. Näin iltatilaisuudessa muotinäytöksen, jossa oli huovutettuja, kuin brokadein koristeltuja, polvipituisia takkeja ja niihin yhteensopiviksi värjättyjä keinoturkismuhveja ja kauluksia. Limeä, pinkkiä, liilaa... Tosi nuorekkaita takkeja ja silmiä hiveleviä värejä. Takit ja turkikset olivat Antoniuksen killan jäsenen suunnittelemia ja toteuttamia.

Kuuntelin Imbi Pajua, joka näytti pätkän dokumentistaan 'Suomenlahden sisaret'. Hän on tehnyt yhteistyötä Sofi Oksasen kanssa.

Tarton rauhan solmimisen vuonna 1920 Viron ja Neuvostoliiton välillä (Viro sai itsenäisyyden) sekä Suomen ja Neuvostoliiton välillä muistamme historian tunneilta.

Tarton lelumuseo on kiinnostava kohde. Samoin Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann ja A. Le Coq-olutmuseo, jonka panimoyhtiön jäsenenä on toiminut aikanaan kirjalija Hermann Hessen isoisä.

Alimmassa kuvassa kalakeittoannos, jonka söin hotelli Dorpatin lähistöllä olevassa kahvilassa. Keitto oli kirkaslieminen ja maukas. Siinä oli kapriksia, vihreitä papuja, perunoita ja viiriäisen munan puolikkaita. Huomaa lusikan muoto. Moniviljaleipä lautasen reunalla. Kahvila oli kirjakaupan yhteydessä, mutta se ei toiminut samalla periaatteella kuin esimerkiksi Border's New Yorkisssa, jossa saa ottaa lehtiä ja kirjoja kahvilaan ja lukea niitä syödessään.

Hotellini yhteydessä oli Spa. Otin hoidon siellä. Se oli edullinen ja Spa oli viihtyisä. Muita hotelleita ovat esimerkiksi Pallas ja London.

Uskon, että kunhan kevät etenee, Tartto on kaunis matkakohde. Joki virtaa kaupungin läpi. Joutsenet ja sorsat uivat joessa. Seurasin niitä, sillä hotellihuoneeni ikkuna oli joelle. Yhtään kevätkukkaa ei ollut vielä kukassa sielläkään. Tallinnasta on noin 180 km Tarttoon. Viking Expressillä matka Tallinnasta Helsinkiin kestää noin kaksi ja puoli tuntia.