Ponit

Muutama poni on Yhdysvalloista, timattisilmät erityisesti.

Playmobilit

Oma ryhmänsä ovat playmobilit. Muutama kuva niistä.

Vankkurikansaa.

Legoja

Legoja on meillä useassa laatikossa. Tanskalainen Ole Kirk Kristiansen kehitti legot vuonna 1932. Lego tulee tanskan kielen sanoista 'leg godt' (leiki hyvin). Ne ovat kestäneet aikaa 80 vuoden ajan samalla kehittyen ja valloittaen lelumarkkinoita. Tanskassa, Billundissa, avautui ensimmäinen Legoland vuonna 1968. Kerran myöhästyimme laivasta Imminghamissä, Newcastlessa. Samalla menetimme hyttipaikkamme. Jouduimme ottamaan seuraavan laivan ja tyytymään couchette-paikkoihin eli verkkopohjaisiin riippumattoihin yhteismajoituksessa skotlantilaisen poikakuoron kanssa.  Onneksemme laiva meni Esbjergiin, joka on lähellä Tanskan Legolandia. Harmittava moka tarjosi päivän Legolandissa! Erityisesti lapsemme nauttivat siitä.

Toinen Legoland avattiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1996, kolmas Kaliforniassa 1999, neljäs Saksassa 2002 ja viides Malesiassa 2012.

 New Yorkissa on Lego-kauppa Rockerfeller Centerin vieressä. Viimeksi, kun olin siellä pari vuotta sitten, liikkeen eteen oli rakennettu legoista suunnaton BIG APPLE, suuri omena. Kaupunkia kutsutaan suureksi omenaksi. Turisteja riitti kuvaamassa tätä suurta omenaa. Muutenkin Lego-liikkeet kiinnostavat.

Muutama kuva pienemmille lapsille suunnatuista duploista.

Maatilan hahmoja.

Perhe koolla.

Lähikuvia.

Barbeja Yhdysvalloista ja Suomesta

Tyttärieni Barbit ovat pienessä matkalaukussa. Valitsin sieltä blogiini muutaman avainhahmon. Mutta ensin vähän historiaa väliin. Barbit syntyivät vuonna 1959. Ruth Handler loi ne. Barbien vintage-vuodet ovat 1959 - 1973/1976. Niillä on omia luokituksia, kuten Hard to Find (vaikea löytää), Mint in Box (huippuluokkaa), Mint no Box (huippuluokkaa ilman laatikkoa), Near Mint (lähellä huippuluokkaa) ja Never Removed from Box (ei ole koskaan otettu laatikosta). Tyttärieni Barbit eivät yllä vintageen. Mutta leikitty niillä on.

Tällä Barbilla on ompelijani tekemä iltapuku. Kangaspala on omasta iltapuvustani.

Kaalimaan kakara

Jouduin siivoamaan huoneistooni kuuluvan varaston, katiskakomeron, putkiremontin vuoksi. Jätesäkit olivat tarpaan. Varasto on nyt siistimpi kuin koskaan. Kyllä olimme keränneet vuosien mittaan erilaista kamaa. Olisi pitänyt osata luopua turhasta jo aikaisemmin. Hyvä puoli oli, että samalla innostuin järjestämään lasteni lelut. Ostin niiden sälytykseen läpinäkyvät kannelliset laatikot. Nyt mummin pariisilaistyttärentyttärellä on millä leikkiä vieraillessaan Suomessa.

Kuvasin joitakin evergreenejä leluja.
Alla kuva Kaalimaan kakarasta, jonka vanhin tyttäreni toi vaihto-oppilasvuonnaan Yhdysvalloista pikkusiskoilleen. Se kuuluu Cabbage Patch Kids- sarjaan eli Kaalimaan kakaroihin. Kaalimaan kakarabuumi alkoi vuonna 1978. Nukella on syntymätodistus, jota ei valitettavasti löytynyt tähän kuvaukseen. Adoption fee eli adoptointimaksu on 69 dollaria. Nuken nimi on Brooklyn Isabel.

Jotain symppistä tässä Brooklyn Isabelissä on. Vaatteet ovat alkuperäiset. Niitä on vaalittu hyvin. Valkoiset kengät puuttuvat jalasta, sillä vain toinen kenkä löytyi tässä vaiheessa.

Tunnelmaa vielä

Valkoinen jouluasetelma Comptoir de Famille- liikkeestä ostetun pienen liinan päällä.

Saksalaisen ystävän tekemä koriste vitriinin ovessa.

Ja valkoinen joulutähti, 'must', jokajouluinen kaunotar.

Joulua käytävän puolella

Asun kerrostalossa, toisessa kerroksessa. Olen muutamana jouluna tehnyt pienen decoasetelman kotini ulko-oven viereen. Nyt se vähän ryöpsähti käsistä.

Aikaisempina vuosina oli vain yksi Jukkalan tuoli, jolla jouluhenkilöt istuivat tai seisoivat. Nyt on pieni apupöytä ja yksi tuoli. Jouluväen määrä on myös tuntuvasti lisääntynyt. Omaksi ja naapureiden iloksi, toivon.

Joka ilta tarkistan asetelman, lisään tai muutan jonkun henkilön. Tänä iltana, puolenyön tuntumassa, pöydän alla oleva joulupukki nousee pöydälle. Hän on huomisen voimahahmo!

Joulun odotusta

Aatonaaton illansuussa muutama kuva tehostamaan joulun tunnelmaa.

Olen aikoja sitten ostanut kolme punaista vatia Ikeasta. Nyt niihin sopivat väriltään yhdysvaltalaiset ja italialaiset punaiset omenat, joita on ollut kaupoissa suhteellisen edulliseen hintaan, 1.29 euroa kilo.

Nelivananen, upea orkidea täydessä kukassa. Kerran viikossa kastelen sen hyvin.

Raumalaisen punojamestarin luonnonmateriaalista tehdyssä korissa on monta vuotta sitten hankitut kuusenkoristeet.

Guerlaine, French Kiss

Guerlainen kampanja oli nyt French kiss (ranskalainen suudelma), huulipuna. Muistan erityisesti La Petite Robe, pikkumustan, heidän vähän aikaa sitten olleessa kampanjassaan.

Punaisista huulista tulee minulle mieleen myös Dalin museon näyttely Figuerasissa, Espanjassa. Näyttelyn aulassa oli naisen suun muotoinen, hehkuvan punainen sohva.

Halloween Pariisissa

Olin tyttäreni perheen kanssa Boulevard Beaumarchais'n varrella olevassa ravintolassa Cuba Company. Siellä tarjoilijat olivat ottaneet Halloween-idean haltuun. 2-vuotias lapsenlapseni hiljentyi, kun tarjoilija tuli pöytäämme.

Jono Halloween-tarvikeliikkeen ulkopuolella. Ilmiö on siis rantautunut myös Pariisiin.

La Dèfense

Yhtenä aamuna kävelin ystäväni kodista Seinen yli La Dèfense'n, jossa tarkoituksenani oli ottaa kuvia rakennuksista ja alueella olevista taideteoksista. Ja lopulta syödä ystäväni kanssa vietnamilaisessa ravintolassa.
Seinen rantaa alla olevassa kuvassa. Kuva on otettu Pont de Neuilly'tä. Oli aurinkoinen ja lämmin aamu lokakuun viimeisellä viikolla.
Joella on saari. Siellä olevassa ravintolassa olen joskus syönyt illallista.

Kauppakeskus Les Quatre Temps kuvassa. Siellä käyn yleensä esimerkiksi Zarassa, Zara Homessa ja Applen liikkeessä. Joka kerran haemme ystäväni kanssa ruokaa vietnamilaisesta Weng Hour- liikkeestä. Se on ollut siellä noin kaksikymmentä vuotta. Laatu ei tunnu pettävän. Muuten, liikkeitä on toista sataa, joten siellä voi hoitaa monenlaisia asioita.

Hyrrät pyörivät tuulessa ja niiden keskellä olevat valot vaihtuvat. Altaassa on noin kymmenen senttimetriä vettä.

Keskellä on Totalin torni, jonka johtaja kuoli Moskovassa lento-onnettomuudessa juuri ennen tuloani Pariisiin.

Tämä kuva on ylhäältä Suuren kaaren alta. Pleksit kuvassa. Yllä purjeen muotoinen (väli)katto.

Kiipesin portaat Grand Arche'ille. Sieltä näkyy arkkitehtuurinen linja, joka kulkee Concordelta Riemukaarelle ja La Dèfense'n. Kaaren jälkeen se vielä jatkuu Nanterre'n päin. Kuvan pikkukojut ennakoivat joulua.

Vähän vanhaakin.

Vitran liike aukion reunalla. Arkkitehti Frank Gehry on suunnitellut Vitran tilat Saksaan.

Hattuliike Troyes'ssa, Ranskassa

Idyllisen kaupungin sivukujilta, rue Larivey'ltä,  löysin hattuliikkeen. Omistaja oli opiskellut Pariisin Beaux Arts- laitoksessa. Hän kertoi, että nykyään halutaan erityisesti erilaisia hiuskoristeita ja tietysti myös hattuja täydentämään juhla-asujen eleganssia.

Äitini työskenteli aikanaan hattuliikkeessä. Seurasin kiinnostuneena hattujen huovutusta tukkien päällä ja kaikkea muutakin hattujen valmistukseen liittyvää. Ranskalaisen modistin liikkeessä oli useita vanhoja tukkeja. Hän sanoi, että ne ovat kiven alla nykyään ja myös kalliita.

Lupicia, teetä Japanista

Löysin Pariisista Lupicia- teeliikkeen, joka on heidän ainoa Ranskassa oleva liikkeensä. Vuosi sitten toin heidän Kiotossa olevasta myymälästään eri teelaatuja.

Maistoin ostamiani teelaatuja kauniisti katetuista astioista.

 Alla Pariisia varten suunniteltu teerasia. Bienvenue a Paris!

Japanilaisen Hokusain näyttely Grand Palais'ssa

Olin vuosi sitten kaksi viikkoa Kiotossa, Osakassa ja Narassa. Tapasin matkatoverini Pariisissa. Heidän innoittamanaan oli pakko mennä katsomaan Katsushika Hokusain näyttely Petit Palais'ta vastapäätä olevaan Grand Palais'seen. Hokusai (1760 - 1849) teki elämänsä aikana yli 10 000 piirrosta. Hän on myös mangan luoja.  Huikea näyttely!

Kirjan kannessa kuva suuren aallon alta. Sen alta paljastuu myös Fuji- vuori.

Näyttely kuhisi kävijöitä. Kannatti todella jonottaa puolitoista tuntia auringonpaisteessa.  Näyttelysaleissa oli hyvin hämärää, jotta vitriineissä ja seinillä olevat piirrokset ja muut työt erottuivat katsojille.

Yllä näyttelyn kirjakaupasta ostamiani kortteja. Orkidean ruukkua vasten vuodelta 1819 oleva piirros. Ylärivissä on kuvia Fuji- vuoresta. Siitä Hokusai teki 36 kuvan sarjan vuosina 1830 - 1832. Alla kukkateemaa, josta hän teki sarjan nimeltä Petites fleurs (Pikkukukkia) vuonna 1834. Viimeinen kuva kuuluu sarjaan Mille images de la mer (Tuhat kuvaa merestä) ja se on vuodelta 1832.