Luomuyrttiteetä

Olen saanut paketin, jossa on 20 orgaanista appelsiini- ja kookosyrttiteepussia (Clipper).  Kesän aikana ei tehnyt mieli juoda tällaista 'infusion' -teetä. Tänään, räntäsateella, se tuntuu juuri oikealta juomalta. Ihmettelen näkemääni. En oikein olisi vielä valmis talven tuloon. Tosin, joka toinen hetki aurinko paistaa, mutta kylmähän nyt on. Clipper, natural, fair & delicious. Luonnollista, reilua ja herkullista!

PS. Kynttilänjalat ovat Tangerista. Mielenkiintoinen kaupunki. Valitsimme ne seuralaiseni kanssa. Tingimme ja tingimme hinnasta. Lopulta poistuimme liikkeestä. Patron, vanhempi herra, tuli perässämme, ja pääsimme yksimielisyyteen hinnasta. Sopuunhan on päästävä. Se on pelin henki.
Aina ei ole ollut helppoa löytää sopivanvärisiä kynttilöitä.

Limenvihreätä

Tänään satoi räntää. Siispä keliin sopiva asu.
 Kartoitan aluksi ostostilannetta. Menin eilen ostamaan paljon kehuttua omenaporaa Clas Ohlsonilta. Kas vain, olivat loppuneet keskusvarastostakin. Juuri nyt, kun olin aikeissa valmistaa omenapannukakun kotimaisista, punaposkisista omenoista. Lokakuun toisella viikolla voisin kysellä poran perään. Se poistaa siemenkodan, kuorii ja voi myös, tietääkseni, siivuttaakin. Myyjä näytti sen  netistä. No, ikivanha, vähän jo hutera vempain poisti siemenkodat. Omenalajike oli tosi kova, Discovery. Muistuttaa avaruusluotaimen nimeä! Sopi tosi hyvin pannukakkuun. Reseptin otin Valion sivuilta.

Vastapäätä ruokakauppaa on urheiluvälinekauppa. Sieltä löytyi Salomonin fleece, limeä, ehkä vähän äitelä, mutta miten hyvin se sopiikaan Luhdan toppaliiviin. Tod'sin ruskeat nilkkurit ja beige kassi, ruskeat Roecklin nahkakäsineet, italialainen silkkihuivi kaulaan ja mustat Esprit'n housut jalkaan. Missonin sateenvarjo varalta, kun lähden perjantaina Helsinkiin. Aikaisemmin ei tullut kuuloonkaan, että olisin liikkunut urheiluvaatteissa kaupungilla. Käytin niitä vain lenkkeillessäni. No, ajat muuttuvat. Ja minä niiden mukana.

Lukkoja rakkauden merkkeinä Tampereella

Olin tapaamassa eteläafrikkalaista ystävääni Tampereella. Kiertelimme kosken partaalla. Ystäväni ja hänen miehensä lukko on aidassa: Tessa & Leon. Kummatkin ovat eteläafrikkalaisia. Asuvat Australiassa. Tessa oli tyttärensä perheessä Tampereella.

Olen nähnyt hillittömästi lukkoja Pariisissa, Pont d'Arts:n sillankaiteissa, mutta nyt myös Tampereella!

Kiinanruusu kukassa

Kiinanruusuni kukkii. Erikoista kylläkin, vain yhden kukan kerrallaan, mutta nyt on ainakin viides jo auki.

Kiinanruusu on tarkka hoidosta. Yritän kastella ja lannoitta sitä parhaalla mahdollisella tavalla, sillä olen saanut sen äidiltäni. Vaikka se ei kuki runsaasti, sen kukka täydessä loistossaan on kaunis.

Väriä kotonakin

Pidän gladioluksista. Ostin tällä kertaa punaisia. Vietin paljon vapaa-aikaa isovanhempieni luona. Mummoni kasvatti kukkapenkissään gladioluksia. Veljeni kanssa jouduimme joskus elokuussa suojaamaan niitä hallan varalta. Tötteröitä, ja mistäs muusta kuin Helsingin Sanomista. Sieltä se kiinnostukseni juontaa juurensa. Viimeksi ostin maalle oranssinpunaisia, viisi. Upeita nekin.

Omenoita, omenoita... ihania tuliaisia. Kakkurasian päällä syksyinen vaahteranlehti ja tuliaisena omenapiirakkaa! Kiitos!

Pöytäliina on Fujiwo Ishimoton Marimekolle vuonna 1991 suunnittelema "Lepo".

Kesäpaikan värejä....

Vielä kuva ennen kuin laitan kesäpaikkani talviteloille. Ihania kesämuistoja tulee mieleeni perheestäni, ystävistäni, naapureista... joistakin ohikulkijoista.

Punaista

Pariisin messuilta on Kas-kassi. Tyttäreni kierteli siellä eri näytteilleasettajien standeillä. Kassi oli ilmainen. Päihittää Ikean kassit. Nehän ovat tosin mainioita arkikäyttöön, esimerkiksi auton perään, kun menen maalle.

Kas on australialainen brändi. Nyt kassi on väripilkkuna kodissani. Vasemmalla olevat fuksianväriset tyynynpäälliset ovat Pariisissa asuvan tyttäreni ja hänen miehensä yrityksestä, Tensirasta. Tuliaiset äidille.

Luumunpunaista

Hei lukijani,
hyvää syksyä. Aurinko paistaa kauniisti nyt, kun kirjoitan blogiani. Laitoin viikonloppuna kesäpaikkaani talvikuntoon, vaikka siellä kyllä käyn jatkossakin.

Ja sitten luumunpunaiseen. Olin viime perjantaina Helsingissä. Tapasin vanhimman tyttäreni. Juttelimme kaikenlaista, myös muodista, mm. untuvatakeista. "Eikö sulla vielä oo sitä untuvankevyttä takkia? Se on niin 'in'." No, ei ollut, mutta eilen tunsin oloni niin kylmäksi Missoni by Lindex- leningissäni. Niinpä pujahdin KappAhliin. Unelmankevyt, luumunpunainen toppajakkuhan se sieltä tarttui mukaan. Parfait reilun kuukauden päästä Kioton nähtävyyksien katselemiseen.

Käsineet ovat viime keväisiä hankintoja, kun Missonin tuotteita ilmestyi Lindexiin. Nahkaa käsineet ja neulosta ranteessa. Hankin myös Missonin sateenvarjon. Ja, mikä södeintä, pipon tyttärentyttärelleni, joka asuu Pariisissa. Se on magee.

Nyt on niin kevyt ja lämmin olo!